Demokritos

Abdera Egeanmeren pohjoisrannikolla oli Demokritoksen kotikaupunki. Hänen syntymänsä ajoitetaan yleensä noin vuoteen 460 eaa.; tavanomainen kuolinvuosi, noin 370 eaa., on epävarma. Nämä ajoitukset sijoittavat hänet Kreikan historiaan määrittämättä tarkkaa elinikää.

Myöhemmät kirjoittajat kuvaavat pitkiä matkoja ja erikoisia tapoja, mutta kaikkia kertomuksia ei voi pitää varmoina elämäkertatietoina. Ajattelun ymmärtämiselle tärkeämpi on yhteys Leukippokseen: antiikin lähteet liittävät molemmat atomismin alkuvaiheisiin. Jokaisen yksittäisen ajatuksen osoittaminen vain toiselle on vaikeaa.

Demokritos luetaan usein esisokraattisiin filosofeihin, vaikka hän eli Sokrateen aikana. Nimitys koskee tapaa selittää luontoa eikä tarkkaa sukupolvien rajaa. Antiikin lähteet yhdistävät häneen monenlaisia kirjoituksia, muun muassa matematiikasta, luonnonfilosofiasta ja ihmisen toiminnasta. Laajuus selittää, miksi pelkkä atomiväite jättää suuren osan hänen ajattelutyöstään piiloon. Hänen nimensä esiintyy myös muodossa Demokritos. Koska itse kirjat ovat kadonneet, vastuullisen elämäkerran on erotettava myöhempien lähteiden kertomukset siitä, mitä hänen elämästään voidaan luotettavasti osoittaa.

Tässä luonnonselityksessä atomit ja tyhjyys selittävät näkyvän maailman. Atomit ovat kiinteitä, jakamattomia kappaleita; tyhjä tila mahdollistaa niiden liikkeen. Erilaiset muodot, sijainnit ja järjestykset tuottavat erilaisia asioita. Muutos ei edellytä aineen syntymistä tyhjästä: sen osat järjestyvät uudelleen. Huomionarvoista on selittää moninaisuutta taustalla olevien kappaleiden järjestyksellä sen sijaan, että jokainen näkyvä ero edellyttäisi erilaista perusainetta.

Kyseessä on antiikin filosofinen malli, ei moderni kemia. Nykyiset atomit sisältävät pienempiä hiukkasia. Demokritos ei löytänyt niitä laboratoriokokeilla. Vertailu auttaa avatessaan kysymyksiä, mutta johtaa harhaan häivyttäessään antiikin päättelyn ja nykyisen todistusaineiston erot.

Hän käsitteli myös havaintoa, tietoa ja etiikkaa. Jos makeuden kaltaiset ominaisuudet riippuvat kokemuksestamme mutta taustalla olevat kappaleet ovat atomeja, miten aistit edistävät tietoa? Hänen etiikkaansa koskevissa lähteissä euthymia viittaa tasapainoiseen, iloiseen mielentilaan, jota kohtuullisuus tukee. Alla olevat neljä kohtaa ovat hänen ajattelunsa teemoja, eivät kokonaisina säilyneiden kirjojen nimiä.

Yhtään Demokritoksen kirjaa ei ole säilynyt kokonaan. Luemme muiden kirjoittajien säilyttämiä lyhyitä lainauksia, selostuksia ja kritiikkiä. Katkelma avaa siten ikkunan hänen ajatteluunsa, mutta sen valinta ja ympäröivä perustelu kuuluvat myöhemmälle kirjoittajalle. Tämän sivun lainauksen välittää Sextus Empiricus.

Epikuros kehitti myöhemmin erilaisen atomismin; Aristoteles käsitteli ja arvosteli atomistisia selityksiä. Heidän lukemisensa rinnakkain paljastaa keskustelun eikä vuosisatoja muuttumattomana siirtynyttä teoriaa. Kreikassa Traakian Demokritos-yliopisto on nimetty Abderan filosofin kunniaksi.

Lue yliopiston kreikankielinen nimi Δημοκρίτειο Πανεπιστήμιο Θράκης ääneen. Vertaa sitten tieteellisen tekstin ilmausta το άτομο pöytävarauksen ilmaukseen δύο άτομα: sama sana toimii eri tavoin.

• Antiikin kreikan atomos tarkoittaa jakamatonta; nykyisen tieteen atomi voidaan kuitenkin jakaa.
• Nykykreikan το άτομο tarkoittaa myös henkilöä: δύο άτομα merkitsee usein vain kahta ihmistä.
• Yhtään Demokritoksen kirjaa ei ole säilynyt kokonaan; tämän sivun lainauksen välittää Sextus Empiricus.
• ”Naurava filosofi” on myöhempi kulttuurinen kuva, ei syy typistää hänen etiikkaansa pilkaksi. Kuviteltu maalattu kasvo ei todista hänen ulkonäköään.