Elämä
Manou opiskeli Koula Pratsikan johdolla ja pianoa Polyxeni Mateyn kanssa. Pariisin ja Münchenin opinnot laajensivat tanssin, rytmiikan ja musiikin koulutusta. New Yorkissa hän tutustui Martha Grahamin opetukseen, toiseen tärkeään vaikutteeseen. Palattuaan Kreikkaan hän opetti ja perusti oman koulun. Työ ylitti kasvatuksen, koreografian ja esityksen rajat; harjoitus oli erilaisten ajatusten kohtaamispaikka.
Kreikkalainen koreodraama perustettiin yhdistykseksi tammikuussa 1951. Se kasvoi aiemmista yhteistyöprojekteista, kuten Marsyasista 1950, ja tavoitteli omaleimaista teatterillista tanssitaidetta kreikkalaisesta kulttuuriaineistosta. Manou työskenteli Manos Hadjidakisin, Mikis Theodorakisin ja esimerkiksi Yannis Tsarouchisin, Yannis Moralisin ja Nikos Hadjikyriakos-Ghikan kanssa. Yhdessä he muovasivat ääntä, tilaa, väriä ja liikettä. Hän johti ryhmää kuolemaansa 1988 asti Kreikassa ja ulkomailla. Jatkuva organisaatio antoi tanssijoille ryhmäkokemusta ja säveltäjille ja suunnittelijoille yhteisen kehyksen. Ammatillinen historia sisältää yksittäiset tuotannot ja pitkäjänteisen työn yhteistyöryhmän ylläpitämiseksi.
Teokset
Marsyas, 1950, Manos Hadjidakisin musiikkiin valmisteli ryhmää. Kirottu käärme ja Kuusi kansanomaista kuvaa seurasivat 1951. Ensimmäinen ammensi Karagiozis-varjoteatterista, toinen toi Hadjidakisin kansanmelodioiden käsittelyn koreografiaan. Uudet näyttämötulkinnat yhdistivät eri käytäntöjä tutun kulttuuriaineiston ympärille. Koreografia, partituuri ja visuaalinen suunnittelu vaikuttivat kukin lopputulokseen.
Kreikkalainen karnevaali, esitetty 1954, kehitti yhteistyötä Mikis Theodorakisin kanssa. Musiikin kansanperinneyhteys kuului Manoun koreografian ja Spyros Vassilioun suunnittelun tuotantoon. Medeia, 1958, osoittaa antiikin draama-aiheiden jatkuvuutta. Myöhemmät yhteistyöt laajensivat ohjelmistoa: Nikos Kypourgos säilyttää Manoun En Athinais -ohjelmatekstin Ateenan kuvista ja muistoista. Kieli kulkee kokemuksen ja mielikuvituksen välillä. Ateenan yliopiston arkistoluettelo kirjaa ohjelmia, koreografista aineistoa, valokuvia, pukuja ja lavastusdokumentteja. Ne avaavat yhteisen tekemisen ja mahdollistavat esityshistorian tutkimisen tanssijoiden poistuttua lavalta.
Perintö nyky-Kreikassa
Hänen panoksensa on ryhmässä, jossa tanssi, säveltäminen ja kuvataide muovasivat samaa tuotantoa. Ohjelmat ja arkistot säilyttävät suhteet. Lyhyt lainaus on kirjoitetusta Ateenan muistoja käsittelevästä ohjelmatekstistä, jonka Nikos Kypourgos julkaisee.
Lue mukautettu teksti ja tämän sivun Kreikkalaista karnevaalia käsittelevä kappale. Tunnista Manoun koreografia, Theodorakisin musiikki ja Vassilioun suunnittelu. Kirjoita kolme kreikankielistä lausetta näistä panoksista ja yhdistä roolit verbeillä συνεργάζομαι ja συνδυάζω. Kuvaa sitten kuviteltu harjoituspäätös liikkeestä, väristä tai äänestä. Digitoitujen ohjelmien tekijätiedot tarjoavat vapaaehtoista jatkolukemista. Esitys viestii tanssilla; B1 koskee tätä tuettua nykykreikan tehtävää.
Tiesitkö?
- Yhdistys perustettiin tammikuussa 1951.
- Hän teki yhteistyötä säveltäjien ja kuvataiteilijoiden kanssa.
- Arkistossa on ohjelmia, luonnoksia ja koreografista aineistoa.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Μαρσύας — χορογραφία | Marsyas — koreografia | 1950 |
| Το καταραμένο φίδι — χορογραφία | Kirottu käärme — koreografia | 1951 |
| Έξι λαϊκές ζωγραφιές — χορογραφία | Kuusi kansanomaista kuvaa — koreografia | 1951 |
| Ελληνική Αποκριά — χορογραφία | Kreikkalainen karnevaali — koreografia | 1954 |
| Μήδεια — χορογραφία | Medeia — koreografia | 1958 |
Lause muistettavaksi
Κάποτε δεν ξέρουμε πού είναι ο μύθος και πού η πραγματικότητα
Kápote den xéroume poú eínai o mýthos kai poú i pragmatikótita
Joskus emme tiedä, missä on myytti ja missä todellisuus.
