Kleopatra VII

Kleopatra syntyi vuonna 69 eaa. ja varttui Aleksandrian hovissa. Hänen isänsä Ptolemaios XII kuoli vuonna 51 eaa. Kleopatra peri valtaistuimen yhdessä nuoremman veljensä Ptolemaios XIII:n kanssa, mutta kilpailevat valtavaatimukset johtivat sisällissotaan. Rooma puuttui jo voimakkaasti Egyptin asioihin. Julius Caesarin saapuessa Aleksandriaan vuonna 48 eaa. Kleopatra haki hänen tukeaan. Aleksandrian sodan ja veljensä kuoleman jälkeen hän palautti asemansa vuonna 47 eaa. Toisesta veljestä, Ptolemaios XIV:stä, tuli kanssahallitsija.

Myöhemmin hän hallitsi poikansa Caesarionin kanssa. Vuonna 41 eaa. hän tapasi Marcus Antoniuksen Tarsoksessa ja solmi liiton, joka yhdisti Egyptin voimavarat Rooman sotilaalliseen voimaan. He saivat myös kolme lasta. Kamppailu Octavianusta vastaan päättyi tappioon Aktionissa Länsi-Kreikassa vuonna 31 eaa. Octavianus saapui Aleksandriaan seuraavana vuonna. Antonius kuoli, ja myös Kleopatra riisti henkensä. Tarkka menetelmä on epävarma: jo Plutarkhos esittää eri versioita. Egypti joutui Rooman valtaan. Suuri osa säilyneistä kertomuksista kirjoitettiin myöhemmin, joten eloisia kohtauksia pitää arvioida varoen. Cleopatra ja Kleopatra tarkoittavat samaa kuningatarta.

Kleopatran työ oli hallitsemista: dynastian turvaamista, liittojen neuvottelemista ja kuninkaallisen vallan edustamista. Egyptin vilja ja vauraus kiinnostivat Rooman johtajia, kun taas Rooman armeijat saattoivat ratkaista Egyptin hallitsijan. Hänen valintansa kuuluivat siksi vaaralliseen selviytymis- ja vaikutusvaltakamppailuun, jota pelkkä rakkaustarina ei selitä. Liitto Antoniuksen kanssa toi lisää alueita, mutta niiden turva riippui hauraasta poliittisesta kumppanuudesta.

Kolikot ovat todisteita hänen elinajaltaan. Joissakin on hänen muotokuvansa ja kreikankielisiä hallitsijanimikkeitä, toisissa hänen kuvansa Antoniuksen rinnalla. Ne olivat julkisia vallanilmauksia, eivät neutraaleja valokuvia. Egyptiläisten temppelien koristelu esittää toisen kuninkaallisen kielen: Denderassa Kleopatra ja Caesarion esiintyvät perinteisessä egyptiläisessä uskonnollisessa kuvastossa. Hänen monarkiansa toimi useissa kulttuurisissa ympäristöissä. Paljon myöhemmin kirjoittanut Plutarkhos ylistää hänen ääntään ja kykyään puhua eri kieliä, myös egyptin kieltä. Kertomus todistaa myöhemmästä maineesta, mutta ei mahdollista tarkkaa luetteloa hänen osaamistaan kielistä. Kolikoiden ja kirjallisten kertomusten vertailu erottaa aikalaisaineiston myöhemmästä tarinoinnista. Kumpikaan lähdetyyppi ei avaa suoraan hänen yksityisiä ajatuksiaan.

Kreikassa opiskeleville Kleopatra yhdistää hellenistisen historian nykykreikkalaiseen runouteen. Kavafisin Αλεξανδρινοί βασιλείς (Aleksandrialaiset kuninkaat) palaa seremoniaan, jossa hänen lapsilleen annettiin hallitsijanimikkeitä; Καισαρίων (Caesarion) kuvittelee hänen poikansa säilyneiden lähteiden ulkopuolelle. Lue runot kreikaksi ja vertaa niiden näkökulmaa Plutarkhokseen. Ne ovat myöhempiä taiteellisia tulkintoja, eivät silminnäkijäkertomuksia. Tutki myös museon verkkokolikkokokoelmaa: etsi hänen kreikkalainen nimensä ja kuningatarta tarkoittava sana, sitten vertaa muotokuvaa elokuvahahmoon. Näin esineet, kirjallisuus ja elokuva rakentavat kukin erilaisen Kleopatran.

• Hänen nimensä esiintyy antiikin kolikoissa kreikaksi hallitsijanimikkeiden rinnalla.
• Plutarkhos kirjoitti hänen kielitaidostaan kauan hänen kuolemansa jälkeen.
• Aktion sijaitsee Länsi-Kreikassa; ratkaiseva meritaistelu käytiin vuonna 31 eaa.
• Kuuluisa käärmeenpurema on antiikin kertomus, ei varmistettu kuolintapa.