Elämä
Eleni kasvoi taiteesta kiinnostuneessa perheessä. Hänen isänsä, merikapteeni Ioannis Boukouris, tuki piirtämistä ja liittyi varhaiseen ateenalaiseen teatteriin. Eleni sai opetusta italialaiselta Raffaello Ceccolilta ja matkusti Italiaan opiskelemaan vuonna 1848. Koulutusta koskevat kertomukset mainitsevat miehennimen Chrysinis Boukouris ja miesten vaatetuksen keinona päästä naisilta suljettuihin tiloihin. Opinnot ja matkat tutustuttivat hänet Italian akateemiseen maalaukseen, renessanssiin ja aiempien mestareiden kopioimiseen.
Italiassa hän avioitui Francesco Saverio Altamuran kanssa. Myös pojista Ioannisista ja Alexandroksesta tuli maalareita; Kansallisgalleria kertoo Ioannisin saaneen ensimmäisen opetuksensa äidiltä. Palattuaan Ateenaan 1850-luvun lopulla hän työskenteli maalarina ja opettajana. Arsakeion arkisto vahvistaa nimityksen Dionysios Tsokosin seuraajaksi 15. syyskuuta 1862 päivätyssä pöytäkirjassa. Asiakirja sijoittaa hänet ammatilliseen taideopetukseen. Myöhemmin hän asui Spetsesissä ja kuoli siellä vuonna 1900. Useimmat lähteet antavat syntymävuodeksi 1821, hautakirjoitus 1824. Ura yhdistää saaren, italialaisen koulutuksen ja naisten taidekasvatuksen uudessa Kreikan valtiossa.
Teokset
Αυτοπροσωπογραφία (Omakuva), Dora Markatoun tutkimuksessa noin vuoteen 1850 ajoitettu, esittää maalarin telineensä äärellä. Tumma vaatetus, paletti ja keskittynyt sommittelu näyttävät hänet taiteen tekijänä. Kuvaa voi lukea ammatillisen identiteetin ilmaisuna pelkän näköisyyden sijaan. Απελπισία (Epätoivo), tavallisesti noin vuosiin 1850–1852 ajoitettu, antaa abstraktille tunteelle verhotun naishahmon muodon. Hallittu sommittelu ja ilmeikäs asento yhdistävät akateemisen koulutuksen romantiikan tunnekiinnostukseen.
Italian opiskelualbumeissa säilyi renessanssimaalareiden kopioita ja arkkitehtuuripiirroksia. Ne osoittavat katsomisen, tallentamisen ja vanhemmasta taiteesta oppimisen kärsivällistä työtä. Arsakeion opetus ulotti käytännön oppilaisiin. Vain osa tuotannosta säilyy, joten maalauksia ja piirroksia kannattaa katsoa taideteoksina. Benaki-museon Altamura-perhenäyttely vuonna 2011 asetti ne Saverion, Ioannisin ja Alexandroksen rinnalle. Galanakin vuoden 1998 romaani antaa maalarille kuvitellun sisäisen äänen; monologit kuuluvat kirjalliseen rakennelmaan. Maalaus, arkiston nimitystieto ja romaanikohtaus vastaavat erilaisiin kysymyksiin.
Perintö nyky-Kreikassa
Hänen kulttuurista asemaansa ylläpitävät taidehistoria, kasvatuksen historia ja Galanakin tunnettu romaani. Benakin näyttely ja luettelo asettivat teokset myös sukulaisten rinnalle. Sivun sitaatti on Galanakin arvio Elenistä koulukeskustelussa, ei maalarin omia sanoja.
Katso omakuvaa ja tunnista πορτρέτο, καβαλέτο ja παλέτα mukautetun tekstin avulla. Kirjoita kaksi lausetta sanoilla κρατά ja σκούρο, paikanna sitten φως ja σκιά. Erota näkyvä kuvitelluista tunteista. Luokittele lopuksi väite näkyväksi yksityiskohdaksi, historialliseksi asiakirjaksi tai fiktioksi. B1 yhdistää maalaussanaston ja nykykreikan huolellisen lukemisen.
Tiesitkö?
- Arsakeion arkisto kirjaa nimityksen 15. syyskuuta 1862.
- Ioannis Altamuras oppi ensin äidiltään.
- Eleni eli Ei kukaan on romaani, ei maalarin omaelämäkerta.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Λευκώματα σπουδών στην Ιταλία | Italian opiskelualbumit: piirroksia ja kopioita | c. 1848–1857 |
| Αυτοπροσωπογραφία | Omakuva: öljymaalaus | c. 1850 |
| Απελπισία | Epätoivo: öljymaalaus | c. 1850–1852 |
| Διορισμός στο Αρσάκειο | Nimitys Arsakeion opettajaksi | 1862 |
Lause muistettavaksi
Η Ελένη αποτελεί ένα συγκινητικό παράδειγμα.
I Eléni apoteleí éna sygkinitikó parádeigma.
Eleni on liikuttava esimerkki.
