Anaksimenes

Anaksimenes tuli Miletoksesta Vähän-Aasian länsirannikolta ja toimi500-luvulla eaa. Tarkat ajat ja ristiriitainen ajoitus neuvovat käyttämään paikkaa ja kautta. ”Miletoslaiset” yhdistää hänet Thaleeseen ja Anaksimandrokseen, ei nykyiseen laitokseen.

Diogenes Laertios sanoo häntä Anaksimandroksen kuulijaksi ja yksinkertaisen joonialaisproosan tekijäksi: myöhäinen tieto. Muuta välittyy Aristoteleelta, Theofrastokselta ja Simplikiosilta. Ketju merkitsee: seuraajat käyttävät omia sanoja ja kysymyksiä. Yhtenäistä kirjaa ei voi tarkistaa. Osoitetut kirjeet eivät varmasti ole aitoja. Merkitys on luonnon selityksessä, ei keksityssä elämäkerrassa tai teosluettelossa.

Taulukko kertoo ajatuksia, ei neljää kirjaa. Ilma on perusperiaate; ἀήρ ja myöhemmät tulkinnat ovat tutkimuskohteita. Nykyinen ilmakehän kaasu ei yksinkertaisesti korvaa sanaa. Lainaus on Diogeneksen selostus, ei oma käsikirjoitus.

Simplikioksella oheneva ilma muuttuu tuleksi, tihenevä tuuleksi, pilveksi, vedeksi, maaksi ja kiveksi. Mekanismi yhdistää ilmiöt, ei vain alkuperä. Muut kuvaavat ilman kannattamaa litteää maata ja säätä. Ne ovat vanhoja malleja, eivät vahvistettua nykytiedettä. Ajat puuttuvat. Vertailu erottaa muutoksen ja yksittäiset selitykset. Opiskelija nimeää nähtävää ja lähteen.

Kirjoita kolme havaintoa sanoilla αέρας, σύννεφο tai άνεμος, lisää κρύος/ζεστός ja yhdistä όταν/γιατί. Vertaa ἀήρ/αέρας-päätteitä. Kirjoita ”Simplikios kertoo, että…” erottaen vanhan teorian omasta havainnosta. Sää harjoittaa syitä ja lähteitä.

• Hän tuli Joonian Miletoksesta.
• Kokonainen kirja puuttuu.
• Diogenes kuvaa yksinkertaista joonialaisproosaa.
• Taulukko listaa selostettuja ajatuksia, ei kirjoja.