Thales Miletoslainen

Thales syntyi noin vuonna 624 eaa. Miletoksessa, kreikkalaisessa kaupungissa Joonian rannikolla (nykyinen Länsi-Turkki), joka oli tuolloin kreikkalaisen maailman vilkkain satama ja kävi kauppaa Egyptin, Lyydian ja Mustanmeren kanssa. Mitään hänen kirjoittamaansa ei ole säilynyt, jos hän ylipäätään kirjoitti mitään, ja kaikki tietomme on peräisin myöhemmiltä kirjoittajilta: Herodotokselta sata vuotta hänen jälkeensä, sitten Platonilta ja Aristoteleelta ja paljon myöhemmin anekdoottien kerääjältä Diogenes Laertiokselta. Jopa hänen elinvuotensa on päätelty ainoasta tapahtumasta, joka voidaan ajoittaa, 28. toukokuuta 585 eaa. sattuneesta auringonpimennyksestä, jonka hänen kerrotaan ennustaneen.

Hän näyttää matkustaneen Egyptiin, missä kreikkalaiset uskoivat hänen oppineen geometriaa papeilta, ja hän osallistui Joonian politiikkaan: Herodotoksen mukaan hän neuvoi joonialaisia kaupunkeja yhdistymään yhdeksi neuvostoksi Teokseen vastustaakseen Lyydian ja Persian kasvavaa mahtia, mutta neuvoa ei noudatettu. Antiikissa hänet luettiin ensimmäiseksi seitsemästä viisaasta, varhaisen Kreikan viisaista miehistä, ja tarinat hänestä vetävät kahteen suuntaan. Yhdessä, Platonin kertomassa, hän putoaa kaivoon tähtiä katsellessaan, ja traakialainen palvelustyttö nauraa miehelle, joka haluaa tietää, mitä taivaalla on, mutta ei näe, mitä on hänen jalkojensa juuressa. Toisessa, Aristoteleen kertomassa, hän ennakoi hyvän oliivisadon, vuokraa talvella halvalla kaikki Miletoksen ja Khioksen öljypuristimet ja tekee omaisuuden sadonkorjuun tullessa todistaakseen, että filosofit voisivat olla rikkaita, jos välittäisivät siitä. Hänen kerrotaan kuolleen hyvin vanhana, noin vuonna 546 eaa.

Aristoteles kutsuu Thalesta luonnonfilosofian perustajaksi, koska hän esitti uudenlaisen kysymyksen: ei sitä, mikä jumala teki maailman, vaan sitä, mistä maailma on tehty. Hänen vastauksensa oli vesi, kaiken ἀρχή (arkhe, alkuperuste), ehkä siksi, että maa näytti kelluvan sen päällä, ehkä siksi, että jokainen elävä olento tarvitsee sitä. Vastaus merkitsee vähemmän kuin itse siirto: yksi ainoa luonnollinen aine, josta voi väitellä, myytin sijaan. Hänen seuraajansa Miletoksessa, Anaksimandros ja Anaksimenes, olivat heti eri mieltä hänen kanssaan, ja tuo erimielisyyden tapa on tieteen alku.

Matematiikassa hänen ansiokseen luetaan ensimmäiset geometriset todistukset. Kreikkalaisissa kouluissa opetettava Θεώρημα του Θαλή (Thaleen lause) sanoo, että kahta muuta suoraa leikkaavat yhdensuuntaiset suorat jakavat ne verrannollisiin osiin; ulkomailla hänen nimeään kantava lause toteaa, että puoliympyrän sisään piirretty kulma on suora. Verrannollisuuden ajatuksen avulla hänen kerrotaan mitanneen Egyptin pyramidien korkeuden vertaamalla niiden varjoa sauvan varjoon sekä merellä olevien laivojen etäisyyden rannasta. Tähtitieteessä hänen ansiokseen luettiin vuoden 585 eaa. auringonpimennyksen ennustaminen, joka pysäytti lyydialaisten ja meedialaisten välisen taistelun, ja se, että hän näytti merimiehille, miten suunnistaa Pienen karhun avulla. Siitä, kuinka paljon tästä on totta, kiistellään; siitä ei kiistellä, että hänen jälkeensä tulleille kreikkalaisille Herodotoksesta Aristoteleeseen Thales oli ensimmäinen ihminen, joka ajatteli tällä tavalla.

Kreikassa Thales elää ennen kaikkea luokkahuoneessa. Το θεώρημα του Θαλή on yläkoulun matematiikan opetussuunnitelman kiinteä osa, joten jokainen kreikkalainen aikuinen muistaa nimen, vaikka olisi unohtanut lauseen, ja lukion filosofian oppikirja alkaa hänestä ja vedestä. Kreikan matemaattisen seuran valtakunnallinen koululaiskilpailu on nimeltään «Θαλής», ja se järjestetään joka syksy; myöhemmät kierrokset on nimetty Eukleideen ja Arkhimedeen mukaan. Tarinaa kaivoon pudonneesta filosofista kerrotaan yhä lempeänä vitsinä hajamielisistä oppineista, ja «Θαλής» on yleinen etunimi. Itse Miletos, suurine teattereineen ja Maiandrosjoen kauan sitten liettämine satamineen, on nähtävissä Didimin lähellä Turkissa, muutaman kilometrin päässä sisämaassa siitä merestä, joka kerran teki Thaleen kaupungista rikkaan.

• Häneltä ei ole säilynyt riviäkään; kaikki tietomme on peräisin kirjoittajilta, jotka elivät yhdestä kahdeksaan vuosisataa myöhemmin.
• Auringonpimennys, jonka hänen kerrotaan ennustaneen, 28. toukokuuta 585 eaa., on yksi varhaisimmista Kreikan historian tapahtumista, jotka voidaan ajoittaa päivän tarkkuudella.
• Aristoteleen mukaan hän osti eräänä talvena kaikki öljypuristimet haltuunsa todistaakseen, että filosofi voi rikastua, jos haluaa.
• Kreikan suurin koululaisten matematiikkakilpailu, jonka Kreikan matemaattinen seura järjestää, on nimetty hänen mukaansa «Θαλής».