Elämä
Theofrastos syntyi Eresoksessa noin 371 eKr. Monet tiedot tulevat vuosisatoja myöhemmin kirjoittaneelta Diogenes Laertiokselta. Hän mainitsee alkuperäisen Tyrtamos-nimen ja selittää Theofrastoksen ihaillulla puhetavalla. Kyse on elämäkertaperinteestä, ei nykyisestä nimitodistuksesta. Aristoteleen kanssa hän jakoi filosofisen ympäristön ja yhteistyön, joka ylitti opettajan ja tottelevaisen oppilaan kuvan.
Vähään-Aasiaan ja Lesbokseen liittyvien vaiheiden jälkeen hän työskenteli Ateenassa. Aristoteleen lähdettyä 323 hän johti Lykeionia kuolemaansa noin 287 saakka. Politiikka saattoi uhata opetusta: rajoittava laki johti väliaikaiseen lähtöön ennen kumoamistaan. Diogeneen säilyttämä testamentti huolehtii kirjoista, puutarhasta ja opiskelijayhteisöstä. Tutkimus näkyy yhteisenä, aineellisesti tuettuna toimintana. Lukuisat teosnimet paljastavat kasvitiedettä laajemman uran, vaikka valtaosa teksteistä ei säilynyt kokonaisena.
Teokset
Kasvioppi tarkastelee eroja, osia, kasvua ja elinympäristöjä. Kasvien syistä etsii selityksiä lisääntymiselle ja viljelylle. Lainaus luettelee tutkimisen tapoja, ei luontoslogania. Juuret, lehdet ja hedelmät auttavat vertaamaan, mutta antiikin ryhmät eivät vastaa suoraan nykyisiä lajeja.
Luonteita havainnoi ateenalaista arkea. Kolmekymmentä lyhyttä kohtausta näyttää imartelun, sopimattoman keskeytyksen tai turhan touhukkuuden. Ne ovat kirjallisia tyyppejä, eivät diagnooseja tai naapurien tarkkoja tallenteita. Alkuperäinen tarkoitus on kiistanalainen. Kivistä tutkii mineraaleja ja ominaisuuksia. Katkelmat ja myöhemmät tiedot säilyttävät myös logiikkaa, havaintoteoriaa ja filosofiaa. Neljä nimikettä ovat aitoja säilyneitä teoksia, eivät koko bibliografia. Yksityiskohtien keruu, tapausten vertailu ja selityksen kysyminen kuuluvat samaan käytäntöön.
Perintö nyky-Kreikassa
Theofrastos yhdistää Lesboksen ja Ateenan luonnon nimeämiseen ja käytöksen kuvaukseen kreikaksi. Puutarha tai valokuva tarjoaa alun. Antiikin teksti tarvitsee nykykielisen tulkinnan; B1 koskee tuettua nykykreikkaa.
Valitse puukuva ja merkitse ρίζα, φύλλο, άνθος ja καρπός vain näkyviin kohtiin. Kirjoita kaksi έχει-lausetta ja yksi βλέπω-lause. Erota havainto selityksestä. Lue sitten Luonteiden nykykielinen yhteenveto ja kuvaile kuvitteellinen tapa diagnosoimatta oikeaa ihmistä. Sanasto ja tarkkuus muuttuvat kieliharjoitukseksi.
Tiesitkö?
- Johti koulua Aristoteleen lähdettyä 323 eKr.
- Luonteita sisältää kolmekymmentä kirjallista kuvaa.
- Kasveja ja käytöstä kuvataan yksityiskohtaisesti.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Περὶ φυτῶν ἱστορίας | Kasvioppi | Late 4th–early 3rd century BC |
| Περὶ φυτῶν αἰτιῶν | Kasvien syistä | Late 4th–early 3rd century BC |
| Χαρακτῆρες | Luonteita | Late 4th–early 3rd century BC |
| Περὶ λίθων | Kivistä | Late 4th–early 3rd century BC |
Lause muistettavaksi
Τῶν φυτῶν τὰς διαφορὰς καὶ τὴν ἄλλην φύσιν ληπτέον κατά τε τὰ μέρη καὶ τὰ πάθη καὶ τὰς γενέσεις καὶ τοὺς βίους
NykykreikaksiΠρέπει να μελετούμε τις διαφορές και τα υπόλοιπα χαρακτηριστικά των φυτών εξετάζοντας τα μέρη τους, τις μεταβολές τους, τους τρόπους γένεσης και τη ζωή τους.
Tōn phytōn tas diaphoras kai tēn allēn physin lēpteon kata te ta merē kai ta pathē kai tas geneseis kai tous bious
Kasvien eroja ja muita ominaisuuksia on tutkittava osien, muutosten, syntytapojen ja elämäntapojen kautta.
