Elämä
Kassiani eli 800-luvun Konstantinopolissa, Bysantin pääkaupungissa. Käsikirjoituksissa nimi esiintyy muodoissa Kassia, Kasia, Ikasia ja muinakin; nykykreikassa Kassiani on tuttu. Tarkkaa syntymäaikaa ei tunneta. Tutkijat sijoittavat sen vuosisadan alkuun, ja akateeminen henkilöhakemisto kertoo hänen kuolleen ennen vuotta 867. Hänestä tuli nunna ja abbedissa, joka liittyi Konstantinopolin luostariin. Teokset osoittavat Raamatun kielen ja kristillisen kirjallisuuden tuntemusta.
Elämäntarinat ovat tarkempia kuin säilynyt näyttö sallii. Myöhemmät kronikat liittävät hänet keisarilliseen morsiamenvalintaan ja terävään vastaukseen keisari Theofilokselle. Kuuluisa tapaus on välittynyt kertomus, ei varmasti dokumentoitu keskustelu; sillä ei voi selittää kaikkia elämänvalintoja. Vankempi lähtökohta on hänen nimellään säilynyt liturginen runous käsikirjoituksissa ja osittain jumalanpalveluskirjoissa. Merkitys perustuu tekstien jatkuvaan läsnäoloon. Ura muistuttaa myös naisten osallistumisesta Bysantin uskonnolliseen kirjallisuuteen.
Teokset
Kassiani kirjoitti kulttuurissa, jossa runoja luettiin, muistettiin ja laulettiin. Κύριε, ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις περιπεσοῦσα γυνή (Herra, moniin synteihin langennut nainen) esittää raamatullisen naisen pyytämässä armoa. Minämuotoinen valitus on draamallinen ääni, ei kirjoittajan tunnustus. Kyyneleet, yö ja meri muovaavat rukousta. Lainaus pyytää ottamaan kyyneleet vastaan; δάκρυα tarkoittaa kyyneleitä nykyäänkin.
Jouluhymni Αὐγούστου μοναρχήσαντος (Kun Augustus hallitsi yksin) yhdistää keisarivallan kristilliseen ihmiseksi tulemiseen. Publikaanin ja fariseuksen hymnit tutkivat nöyryyttä ja kerskailua. Tekijyys on tärkeää: kaikki nimellä kulkevat runot eivät varmasti ole hänen, ja myös maalliset epigrammit herättävät kysymyksiä. Nykyään äänitetty musiikki ei välttämättä säilytä alkuperäistä melodiaa muuttumattomana; samoja sanoja on sävelletty eri tavoin. Neljä valittua hymniä kuuluu 800-luvun ohjelmistoon, mutta niiden yksittäisiä syntyaikoja tai järjestystä ei tunneta.
Perintö nyky-Kreikassa
Kreikassa monet kohtaavat Kassianin suuren tiistain iltana veisattavassa suuren keskiviikon palveluksen hymnissä. Kuuntele kirkossa tai tallenteelta ja seuraa painettua kreikan tekstiä. Aloita lainauksesta: tunnista δάκρυα ja vertaa vanhaa δέξαι-muotoa nykyiseen δέξου-muotoon. Etsi samat sanat kahdesta sävellyksestä ja huomaa, miten pitkä melodia venyttää yhtä tavua. Nykyaikainen tulkinta auttaa ensin keskiaikaiseen lauserakenteeseen. Harjoitus yhdistää tuttuja sanoja vanhaan rekisteriin ja erottaa runon, puhuvan hahmon ja myöhemmän musiikin.
Tiesitkö?
- Nimi säilyy useissa käsikirjoitusmuodoissa.
- Tunnetussa suuren viikon hymnissä puhuu raamatullinen nainen.
- Valittujen hymnien yksittäisiä syntyaikoja ei tunneta.
- Myöhemmät sävellykset eivät kaikki toista yhtä keskiaikaista melodiaa.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Αὐγούστου μοναρχήσαντος | Kun Augustus hallitsi yksin | 9th c. (undated) |
| Παντοκράτορ Κύριε, οἶδα πόσα δύνανται τὰ δάκρυα | Kaikkivaltias Herra, tunnen kyynelten voiman | 9th c. (undated) |
| Ταῖς ἐξ ἔργων καυχήσεσι | Teoista kerskailemalla | 9th c. (undated) |
| Κύριε, ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις περιπεσοῦσα γυνή | Herra, moniin synteihin langennut nainen | 9th c. (undated) |
Lause muistettavaksi
Δέξαι μου τὰς πηγὰς τῶν δακρύων
NykykreikaksiΔέξου τις πηγές των δακρύων μου.
Dexai mou tas pegas ton dakryon.
Ota vastaan kyynelteni lähteet.
