Dimitrios Eginitis

Eginitis syntyi Ateenassa vuonna 1862. Varvakeion koulun jälkeen hän opiskeli matematiikkaa Ateenan yliopistossa, ja sitten valtio lähetti hänet Pariisiin erikoistumaan tähtitieteeseen aikana, jolloin Ranska oli yksi alan suurista keskuksista. Vuonna 1890 hän palasi Kreikkaan Ateenan kansallisen observatorion (Εθνικό Αστεροσκοπείο Αθηνών) johtajaksi, ja vuodesta 1896 hän oli myös tähtitieteen ja meteorologian professori yliopistossa. Johtajan virkaa hän hoiti yli neljä vuosikymmentä.

Observatorio oli perustettu 1842 pankkiiri Georgios Sinasin lahjoituksella, tanskalaisen arkkitehti Theophil Hansenin suunnittelemaan tyylikkääseen rakennukseen lähelle Akropolista. Kun Eginitis saapui, siellä oli vähän laitteita ja vähän toimintaa. Hän järjesti sen kokonaan uudelleen, hankki rahaa lahjoittajilta ja valtiolta, toi uusia kaukoputkia ja laitteita ja perusti uusia osastoja.

Hän oli aktiivinen myös julkisessa elämässä. Hän toimi kahdesti opetusministerinä, 1917 ja 1926, kirjoitti artikkeleita ja yleistajuisia kirjoja tähtitieteestä ja Kreikan ilmastosta ja painosti valtiota vuosikymmeniä uudistamaan kalenterin. Vuonna 1926 hänestä tuli yksi Ateenan akatemian (Ακαδημία Αθηνών) ensimmäisistä jäsenistä; hän oli sen puheenjohtaja 1929 ja pääsihteeri vuoteen 1933. Hän kuoli Ateenassa 14. maaliskuuta 1934.

Eginitisin suuri saavutus oli antaa Kreikalle tieteellinen infrastruktuuri. Hänen johdollaan observatorio aloitti järjestelmälliset säähavainnot koko maassa, myöhemmän kansallisen sääpalvelun perustan, ja hän tutki ja kirjoitti Ateenan ja Kreikan ilmastosta. Hän järjesti myös seismologisen palvelun, joka oli välttämätön yhdessä Euroopan maanjäristysalteimmista maista, jotta järistykset voitaisiin rekisteröidä ja tutkia eikä vain pelätä niitä. Itse tähtitieteessä hän uudisti laitteet ja toi Kreikan yhteyteen kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa.

Hänen näkyvin perintönsä arjessa on kalenteri. Vuoteen 1923 asti Kreikka käytti yhä vanhaa juliaanista kalenteria, joka oli tuolloin kolmetoista päivää jäljessä Länsi-Euroopan gregoriaanisesta kalenterista. Tämä aiheutti loputonta sekaannusta kaupassa, diplomatiassa ja tieteessä. Eginitis vaati vuosia, että maan pitäisi vaihtaa, ja 1923 valtio lopulta teki sen: 15. helmikuuta 1923 seuraava päivä julistettiin 1. maaliskuuksi. Seuraavana vuonna Kreikan kirkko otti käyttöön tarkistetun kalenterin kiinteille juhlille mutta säilytti pääsiäisen perinteisen ajankohdan. Vähemmistö uskovista torjui muutoksen ja noudattaa yhä «vanhaa kalenteria»; heitä kutsutaan nimellä παλαιοημερολογίτες (vanhan kalenterin kannattajat).

Ateenan kansallinen observatorio on nykyään yksi Kreikan johtavista tutkimuskeskuksista, ja siinä on tähtitieteen, geodynamiikan ja ympäristötutkimuksen instituutit; sen sääasemat ovat yhä osa päivittäisiä sääennusteita, joita kreikkalaiset kuulevat uutisissa. Vanha rakennus Nymfien kukkulalla Akropolista vastapäätä on nyt museo ja vierailukeskus, jossa voi öisin katsoa historiallisen kaukoputken läpi. Aina kun kreikkalainen puhuu «uudesta kalenterista» (νέο ημερολόγιο) tai «vanhasta kalenterista» (παλαιό ημερολόγιο), hän puhuu muutoksesta, jonka puolesta Eginitis taisteli. Ateenassa ja muissa kaupungeissa on hänen mukaansa nimettyjä katuja.

• Hän johti Ateenan kansallista observatoriota yli neljäkymmentä vuotta, vuodesta 1890 kuolemaansa asti.
• Kreikassa 15. helmikuuta 1923 seurasi suoraan 1. maaliskuuta 1923.
• Hän oli Ateenan akatemian jäsen sen ensimmäisestä vuodesta 1926 ja sen puheenjohtaja 1929.
• Hän järjesti myös varhaisen maanjäristysten rekisteröinnin Kreikassa, joka on yksi Euroopan seismisimmistä maista.