Maria Kyrtzaki

Maria Kyrtzaki syntyi Kavalassa vuonna 1948. Hän opiskeli keskiajan ja nykykreikan filologiaa Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa ja asettui sitten Ateenaan. Varhainen kokoelma Σιωπηλές κραυγές (Hiljaisia huutoja) ilmestyi Kavalassa 1966. Kaupunki ja sen muistetut äänet palasivat kirjoituksiin.

Οι λέξεις (Sanat, 1973) ja Ο κύκλος (Ympyrä, 1976) aloittivat myöhemmin koottuun niteeseen sisältyvän kauden. Muita teoksia ovat Η γυναίκα με το κοπάδι (Nainen ja lauma, 1982), Ημέρια νύχτα (Kesy yö, 1989), Σχιστή οδός (Halkaistu tie, 1992), Μαύρη θάλασσα (Mustameri, 2000) ja Λιγοστό και να χάνεται (Vähän, ja katoamassa, 2002). Στη μέση της ασφάλτου (Keskellä asfalttia), vuodelta 2005, kokoaa runot vuosilta 1973–2002.

Kyrtzaki työskenteli Kreikan radion Kolmannessa ohjelmassa sekä kirjojen kielellisen ja typografisen toimituksen parissa. Hän käänsi Steven Berkoffin Greek-näytelmän, jonka Morfes esitti Embros-teatterissa, ja opetti kieltä teatterin näyttelijäkoulussa. Kirjoitettu tarkkuus kohtasi puhutun esityksen. Hän kuoli 2016 ja jätti runoja, äänitteitä ja jatkuvan kiinnostuksen siihen, mitä ääni voi kantaa.

Kyrtzakin runoudessa puhuminen on harvoin helppoa. Ääni kohtaa pelkoa, väkivaltaa, halua tai toisen tavoittamisen vaikeutta. Sanat näyttävät vahingoittuneilta tai riittämättömiltä, mutta runo tavoittelee yhä yhteyttä. Toisto ja suora puhuttelu antavat monille jaksoille kuulijan edessä kehittyvän puheen paineen.

Varhaisissa kokoelmissa julkinen historia tulee intiimiin kokemukseen. Diktatuuri kuuluu maailmaan, jossa ääniä rajoitetaan ja luottamus vaikeutuu. Myöhemmät runot käyttävät myyttejä ja draaman hahmoja menettämättä ruumiillista voimakkuutta. Puhuva nainen ei vain kuvita antiikin tarinaa: tutut kertomukset koettelevat valtaa, kaipuuta ja haavoittuvuutta.

Ας μιλήσουμε (Puhutaan), kokoelmassa Sanat, yhdistää puhekutsun pelon ja kuoleman kuviin. Näennäisen optimistinen käänne säilyttää katkeran pohjavireen. Siksi sävy ratkaisee: lyhyt ilmaus voi kuulostaa kutsuvalta, kiireelliseltä tai haavoittuneelta. Runoilijan omat äänitteet tekevät tauot, tempon ja painotukset kuultaviksi. Radio ja teatteri liittyvät tähän tutkimukseen kielestä ihmisten välisenä tapahtumana.

Kirjailija-arkisto säilyttää runoja, käsikirjoituksia ja omia lukutallenteita. Aloita Puhutaan-nimestä ja mukautetusta kreikankielisestä tekstistä. Alleviivaa ας-sanan jälkeiset verbit ja tee kaksi uutta yhteistä ehdotusta: ας ανοίξουμε το παράθυρο ja ας καθίσουμε δίπλα. Lue lämpimästi ja sitten kärsimättömästi; huomaa äänen vaikutus. Kirjoita neljän repliikin keskustelu, jossa toinen ehdottaa tekemistä ja toinen suostuu tai ehdottaa muuta. Arkinen harjoitus kehittää kreikan ehdotuksia ja vastauksia. Palaa runoon pohtimaan, miksi sen kutsu on levottomampi kuin tavallinen keskustelu.

• Hän toimitti kirjojen kieltä ja typografiaa.
• Hän opetti kieltä Embrosin näyttelijäkoulussa.
• Vuoden 2005 koottu nide sisältää runot vuosilta 1973–2002.