Elämä
Anaksimandros eli Miletoksessa, kreikkalaisessa kaupungissa Vähän-Aasian rannikolla nykyisessä Turkissa. Tavalliset elinvuodet, noin 610–546 eaa., perustuvat myöhempään antiikin ajanlaskuun eivätkä aikalaisasiakirjoihin. Miletos kuului Joonian kauppamaailmaan. Matkat, merenkulku ja kohtaamiset naapurikulttuurien kanssa kannustivat pohtimaan maata ja taivasta. Antiikin kirjoittajat yhdistivät hänet Thaleeseen ja Anaksimeneeseen. Tuttu opettajien ja oppilaiden ketju on hyödyllinen, mutta sitä ei voi pitää dokumentoituna koulun oppilasluettelona.
Hänen arjestaan tiedetään vähän. Kertomukset yhdistävät hänet asutun maailman karttaan ja gnomoniin, pystysuoraan sauvaan, jonka varjo auttaa mittaamaan aikaa. Niiden perusteella häntä ei voi kutsua kaikkien hänelle luettujen välineiden keksijäksi. Proosateos, jota tavallisesti kutsutaan nimellä Luonnosta, on hävinnyt. Aristoteles ja Theofrastos käsittelivät hänen ajatuksiaan, ja myöhemmät kirjoittajat välittivät osia keskustelusta. Simplikios säilytti kuuluisan oikeutta ja aikaa koskevan kohdan 500-luvulla jaa. Tämä pitkä lukijoiden ketju selittää sekä tietomme että varovaisuuden tarpeen näennäisen yksinkertaisissa elämäkertatiedoissa.
Teokset
Anaksimandroksen saavutus on tapa yhdistää luonnon kysymyksiä. Antiikin kertomusten mukaan kaiken lähde oli apeiron, jokin rajaton tai määrittelemätön, tavallisen aineen kuten veden sijaan. Tutkijat kiistelevät sen tarkasta merkityksestä. Sitä ei pidä muuttaa nykyajan tieteelliseksi käsitteeksi, jolla on vakiintunut määritelmä. Katkelmassa asiat maksavat toisilleen rangaistusta ja hyvitystä ajan järjestyksen mukaisesti. Oikeudellinen kieli viittaa järjestyneeseen muutokseen, mutta alkuperäinen yhteys ja lainauksen tarkat rajat ovat epävarmoja.
Myös tähtitiede oli kunnianhimoista. Maa pysyi kertomusten mukaan ilman tukea, koska keskeinen sijainti ei anna syytä liikkua mihinkään tiettyyn suuntaan. Kyse ei ollut nykyisestä pallomaisesta Maasta: lähteet kuvaavat lieriötä. Näkyvien taivaankappaleiden takana olevat tulipyörät kuuluivat myös hänen maailmankuvaansa. Hänelle luettu kartta kokosi asutut maat yhteen kuvaan. Ehdotukset olivat spekulatiivisia ja monet vääriä. Kiinnostavaa on pyrkimys selittää yhtenäinen maailma luonnollisten suhteiden ja perustelujen avulla. Taulukko erottaa kadonneen kirjan myöhempien lähteiden välittämistä ajatuksista ja saavutuksesta.
Perintö nyky-Kreikassa
Kreikassa Anaksimandros esiintyy yleensä muiden miletoslaisten, Thaleen ja Anaksimeneen, rinnalla. Heidän kreikankielinen kotinsa Vähässä-Aasiassa muistuttaa antiikin kulttuurin ulottumisesta nykyrajojen yli. Sanat avaavat nykykreikkaa: αρχή tarkoittaa alkua tai periaatetta, κόσμος maailmaa tai ihmisiä ja φύση luontoa tai jonkin ominaislaatua.
Lue kreikankielinen teksti, piirrä hänen Maansa ja vertaa sitä nykyiseen kaavioon. Lisää kreikkalaiset nimilaput ja käytä kolmea sanaa arkisissa lauseissa. Voit verrata alkuperäkysymystä myös Aristoteleen kuvaukseen varhaisista ajattelijoista. Näin lähteen, rekonstruktion ja nykytiedon välimatka konkretisoituu.
Tiesitkö?
- Kirjasta on jäljellä kuuluisa katkelma ja myöhempiä kertomuksia.
- Simplikioksen lainauksen tarkat rajat ovat kiistanalaiset.
- Hänen tukematon Maansa kuvataan lieriöksi.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Περὶ φύσεως (συμβατικός τίτλος) | Luonnosta: kadonnut teos, perinteinen nimi | 6th century BC |
| Το ἄπειρον ως αρχή | Rajaton alkuperänä: välitetty oppi | 6th century BC |
| Η Γη χωρίς στήριγμα | Maa ilman tukea: välitetty selitys | 6th century BC |
| Χάρτης της οικουμένης (μαρτυρία) | Asutun maailman kartta: antiikin kertoma saavutus | 6th century BC |
Lause muistettavaksi
διδόναι γὰρ αὐτὰ δίκην καὶ τίσιν ἀλλήλοις τῆς ἀδικίας κατὰ τὴν τοῦ χρόνου τάξιν
NykykreikaksiΓιατί πληρώνουν το ένα στο άλλο ποινή και αποζημίωση για την αδικία, σύμφωνα με την τάξη του χρόνου.
didonai gar auta dikēn kai tisin allēlois tēs adikias kata tēn tou chronou taxin
Sillä ne maksavat toisilleen rangaistuksen ja hyvityksen vääryydestä ajan järjestyksen mukaisesti.
