grecfacilegrecfacile
Aristoteles
After Lysippos · Public domain · Wikimedia Commons

C2Antiikki · Filosofi

Aristoteles

Αριστοτέλης

384 BC – 322 BC · Stageira (Khalkidike); Ateena (Lykeion); Khalkis

Aristoteles (Αριστοτέλης, 384–322 eaa.) syntyi Stageirassa Khalkidikella, opiskeli kaksikymmentä vuotta Platonin luona, opetti nuorta Aleksanteria ja perusti Ateenaan oman koulunsa, Lykeionin. Hänen säilyneet luentonsa käsittelevät logiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, sielua, etiikkaa, politiikkaa, retoriikkaa ja runoutta, ja kahden tuhannen vuoden ajan hän oli kreikaksi, arabiaksi ja latinaksi yksinkertaisesti «Filosofi». Nykykreikka ajattelee yhä hänen sanoillaan: ουσία, ενέργεια, κατηγορία, πολιτικόν ζώον.

Elämä

Aristoteles syntyi vuonna 384 eaa. Stageirassa, pienessä joonialaisessa siirtokunnassa Khalkidiken itärannikolla. Hänen isänsä Nikomakhos oli Makedonian kuningas Amyntas III:n lääkäri, mikä saattaa selittää sekä pojan elinikäisen kiinnostuksen eläviin olentoihin että hänen siteensä Makedonian hoviin. Hän jäi varhain orvoksi, ja seitsemäntoistavuotiaana hänet lähetettiin Ateenaan Platonin Akatemiaan, jossa hän pysyi kaksikymmentä vuotta oppilaana ja opettajana. Kun Platon kuoli vuonna 347 eaa. ja Akatemia siirtyi tämän veljenpojalle Speusippokselle, Aristoteles lähti Ateenasta.

Seuraavat vuodet hän vietti Vähässä-Aasiassa ja Lesboksella: Assoksessa hallitsija Hermeiaan hovissa, jonka veljentyttären Pythiaan hän nai, sekä Mytilenessä, jossa hän ja hänen oppilaansa Theofrastos tutkivat Kallonin laguunin kaloja, lintuja ja simpukoita. Vuonna 343 eaa. Makedonian Filippos II kutsui hänet Miezaan kasvattamaan kolmetoistavuotiasta poikaansa Aleksanteria; opetus kesti noin kolme vuotta, ja oppilas lähetti myöhemmin opettajalleen näytteitä Aasiasta.

Vuonna 335 eaa. Aristoteles palasi Ateenaan ja avasi koulun Apollon Lykeioksen lehtoon, Lykeioniin, jossa hän opetti kävellen katetun pylväikön, περίπατος, alla; siitä hänen seuraajansa saivat nimen peripateetikot. Sinne hän kokosi kirjaston, karttoja ja kokoelmia. Kun Aleksanteri kuoli vuonna 323 eaa. ja Makedonian-vastainen mieliala pyyhkäisi Ateenan yli, Aristotelesta syytettiin jumalattomuudesta, kuten aikanaan Sokratesta, ja hän vetäytyi äitinsä tilalle Khalkikseen Euboialle sanoen kertoman mukaan, ettei antaisi ateenalaisten rikkoa kahdesti filosofiaa vastaan. Hän kuoli siellä vuonna 322 eaa. 62-vuotiaana.

Teokset

Aristoteleelta on säilynyt noin kolmekymmentä teosta, ja ne ovat Lykeionin luentosarjoja, tiiviitä ja hiomattomia, jotka Andronikos Rhodoslainen toimitti noin vuonna 60 eaa.; hänen eläessään julkaisemansa tyylikkäät dialogit ovat kadonneet. Όργανον (Organon, «työkalu») loi logiikan: syllogismin, kategoriat ja pätevän päättelyn säännöt, joita opetettiin muuttumattomina 1800-luvulle asti. Φυσικά (Fysiikka) ja Μετά τα Φυσικά (Metafysiikka), joka sai nimensä yksinkertaisesti paikastaan «fysikaalisten teosten jälkeen» laitoksessa, tutkivat muutosta, syytä ja olevaa: neljä syytä, ainetta ja muotoa, mahdollisuutta ja toteutumaa sekä liikkumatonta liikuttajaa. Metafysiikan ensimmäinen lause, että kaikki ihmiset luonnostaan haluavat tietää, on filosofian kuuluisin aloitus.

Pojalle omistettu Ηθικά Νικομάχεια (Nikomakhoksen etiikka) määrittelee onnellisuuden, ευδαιμονία, hyveen mukaiseksi toiminnalliseksi elämäksi ja hyveen keskitieksi kahden äärimmäisyyden välillä: rohkeus on pelkuruuden ja uhkarohkeuden välissä. Πολιτικά (Politiikka) lähtee väitteestä, että ihminen on luonnostaan poliittinen eläin, nojaa koulun kokoamaan 158 valtiosäännön kokoelmaan ja puolustaa keskiluokan sekamuotoista valtiota. Περί Ποιητικής (Runousoppi) on ensimmäinen kirjallisuusteoria: tragedia on vakavan toiminnan jäljittelyä, joka säälin ja pelon kautta saa aikaan tällaisten tunteiden κάθαρσις, lause, josta on kiistelty siitä lähtien. Niiden ympärillä ovat Ρητορική (Retoriikka), Περί Ψυχής (Sielusta) ja suuret biologiset teokset, ennen kaikkea Περί τα ζώα ιστορίαι (Eläinten historia), jotka kuvaavat noin viisisataa lajia ja tekevät Aristoteleesta Darwinin sanoin kaikkien luonnontutkijoiden mestarin.

Perintö nyky-Kreikassa

Aristoteles on Kreikassa läsnä tavalla, joka on harvinainen antiikin ajattelijalle. Thessalonikin keskusaukio ja sen yliopisto, vuonna 1925 perustettu Αριστοτέλειο Πανεπιστήμιο, kantavat hänen nimeään; Khalkidiken Stageiran kylässä on Aristoteles-puisto, jossa on toimivia malleja hänen fysikaalisista kokeistaan, ja muinaisen Stageiran kaivetut rauniot sijaitsevat meren rannalla Olympiadassa. Ateenassa Lykeionin alue, joka löydettiin vuonna 1996 Bysanttilaisen museon takaa, on ollut avoinna yleisölle vuodesta 2014: palaistra ja niiden käytävien ääriviivat, joilla hän opetti. Lukiolaiset lukevat viimeisenä vuotenaan Nikomakhoksen etiikkaa ja Politiikkaa alkukielellä, ja hänen luomansa sanat ovat arkista nykykreikkaa: πολιτικόν ζώον, η χρυσή μεσότης, κάθαρση, ενέργεια, κατηγορία, ουσία. UNESCO juhlisti hänen syntymänsä 2400-vuotispäivää maailmanlaajuisesti vuonna 2016.

Tiesitkö?

  • Sana «metafysiikka» tarkoittaa vain «kirjoja, jotka sijoitettiin Fysiikan jälkeen» hänen teostensa antiikin laitoksessa.
  • Hän tutki merieläimiä Lesboksen Kallonin laguunilla ja kuvasi oikein piikkihain ja mustekalan lisääntymisen, havainnot vahvistettiin vasta 1800-luvulla.
  • Hänen koulunsa sai nimensä Apollon Lykeioksen pyhäköstä, jossa se sijaitsi, ja «lyseo», λύκειο, on nykyään toisen asteen ylemmän koulun nimi kreikassa ja monissa muissa kielissä.
  • Lykeionin jäänteet löydettiin Ateenan keskustasta vuonna 1996 uuden museon kaivutöissä, ja alue on ollut yleisölle avoinna vuodesta 2014.

Tärkeimmät teokset

Kreikankielinen nimiNimiVuosi
ΌργανονOrganon, logiikan teoksetc. 350–322 BC
ΦυσικάFysiikkac. 350–322 BC
Μετά τα ΦυσικάMetafysiikkac. 350–322 BC
Ηθικά ΝικομάχειαNikomakhoksen etiikkac. 335–322 BC
ΠολιτικάPolitiikkac. 335–322 BC
Περί ΠοιητικήςRunousoppic. 335–322 BC

Lause muistettavaksi

Πάντες ἄνθρωποι τοῦ εἰδέναι ὀρέγονται φύσει.

NykykreikaksiΌλοι οι άνθρωποι από τη φύση τους επιθυμούν τη γνώση.

Pantes anthropoi tou eidenai oregontai fysei.

Kaikki ihmiset haluavat luonnostaan tietää.

Μετά τα Φυσικά (Metaphysics) Α 1, 980a, opening sentence

Alkuperäisteksti

Teksti sellaisena kuin Aristoteles sen kirjoitti, tekijänoikeuksista vapaa, vieressä oma käännöksemme.

«Μετὰ τὰ φυσικά»Metafysiikka

Metafysiikan alku: siitä ilosta, jota tunnemme pelkästä näkemisestä, Aristoteles nousee askel askeleelta muistin ja kokemuksen kautta kohti taitoa ja tietoa. Sen ensimmäinen lause on se, joka tällä sivulla lainataan.

πάντες ἄνθρωποι τοῦ εἰδέναι ὀρέγονται φύσει. σημεῖον δ᾽ ἡ τῶν αἰσθήσεων ἀγάπησις· καὶ γὰρ χωρὶς τῆς χρείας ἀγαπῶνται δι᾽ αὑτάς, καὶ μάλιστα τῶν ἄλλων ἡ διὰ τῶν ὀμμάτων. οὐ γὰρ μόνον ἵνα πράττωμεν ἀλλὰ καὶ μηθὲν μέλλοντες πράττειν τὸ ὁρᾶν αἱρούμεθα ἀντὶ πάντων ὡς εἰπεῖν τῶν ἄλλων. αἴτιον δ᾽ ὅτι μάλιστα ποιεῖ γνωρίζειν ἡμᾶς αὕτη τῶν αἰσθήσεων καὶ πολλὰς δηλοῖ διαφοράς. φύσει μὲν οὖν αἴσθησιν ἔχοντα γίγνεται τὰ ζῷα, ἐκ δὲ ταύτης τοῖς μὲν αὐτῶν οὐκ ἐγγίγνεται μνήμη, τοῖς δ᾽ ἐγγίγνεται. καὶ διὰ τοῦτο ταῦτα φρονιμώτερα καὶ μαθητικώτερα τῶν μὴ δυναμένων μνημονεύειν ἐστί, φρόνιμα μὲν ἄνευ τοῦ μανθάνειν ὅσα μὴ δύναται τῶν ψόφων ἀκούειν (οἷον μέλιττα κἂν εἴ τι τοιοῦτον ἄλλο γένος ζῴων ἔστι), μανθάνει δ᾽ ὅσα πρὸς τῇ μνήμῃ καὶ ταύτην ἔχει τὴν αἴσθησιν. τὰ μὲν οὖν ἄλλα ταῖς φαντασίαις ζῇ καὶ ταῖς μνήμαις, ἐμπειρίας δὲ μετέχει μικρόν· τὸ δὲ τῶν ἀνθρώπων γένος καὶ τέχνῃ καὶ λογισμοῖς. γίγνεται δ᾽ ἐκ τῆς μνήμης ἐμπειρία τοῖς ἀνθρώποις· αἱ γὰρ πολλαὶ μνῆμαι τοῦ αὐτοῦ πράγματος μιᾶς ἐμπειρίας δύναμιν ἀποτελοῦσιν.Kaikki ihmiset haluavat luonnostaan tietää. Merkkinä tästä on mieltymyksemme aisteihin: rakastamme niitä niiden itsensä vuoksi, hyödystä riippumatta, ja kaikkein eniten näköaistia. Emme näet vain toimiaksemme, vaan silloinkin, kun emme aio tehdä mitään, pidämme näkemistä niin sanoaksemme parempana kuin kaikkea muuta. Syy on se, että tämä aisti saa meidät enemmän kuin muut tuntemaan asioita ja paljastaa monia eroja. Eläimet syntyvät siis luonnostaan aistikykyisinä; aistimuksesta taas toisille niistä ei synny muistia, toisille syntyy. Ja siksi nämä ovat ymmärtäväisempiä ja oppivaisempia kuin ne, jotka eivät pysty muistamaan: ilman oppimista ymmärtäväisiä ovat ne, jotka eivät kuule ääniä – kuten mehiläinen ja mikä tahansa muu samanlainen eläinlaji, jos sellaista on –, mutta oppivat ne, joilla on muistin lisäksi myös tämä aisti. Muut eläimet elävät siis mielikuvien ja muistojen varassa, ja kokemuksesta niillä on vain vähän osaa; ihmissuku taas elää myös taidon ja päättelyn varassa. Muistista syntyy ihmisille kokemus: sillä monet saman asian muistot saavat aikaan yhden kokemuksen voiman.

Μετὰ τὰ φυσικά Α 1, 980a21–980b29 (c. 350–322 BC), the opening · Vapaasti käytettävä teksti, lähde: perseus.tufts.edu

C2

Lue Aristoteles: kreikaksi (C2)

Tekstin sanat

  • lääkäri (muodollinen)
  • käyn (koulua)
  • olen eri mieltä
  • ikuinen
  • kasvatus, koulutus
  • seuraaja, kannattaja
  • hyve
  • vuosituhat

Muita tasolla C2

Kaikki 100 henkilöä →