Elämä
Pratsika opiskeli musiikkia ja tanssia Ateenassa ja jatkoi Hellerau-Laxenburgissa Wienin lähellä. Siellä hän tutustui Émile Jaques-Dalcrozen rytmiikkaan, joka yhdistää musiikin kuuntelemisen ja liikkeen. Osallistuminen Delfoin juhliin 1927 liitti hänet myös Eva Palmer-Sikelianosin antiikin draamakokeiluihin. Näistä kohtaamisista kasvoi käytäntö, jossa eurooppalaiset kasvatusideat yhdistyivät kreikkalaisen kulttuuriperinnön aikakauden tulkintoihin.
Vuonna 1930 hän avasi Ateenaan koulun, jossa opetettiin rytmiikkaa, liikettä ja musiikkia. Ammatillinen osasto alkoi 1937 ja koulutti tanssijoita ja opettajia käytännön ja teorian avulla. Georgios Kontoleonin suunnittelema moderni rakennus vuodelta 1934 yhdisti opetustilat ja kodin. Oppilaat Rallou Manou, Zouzou Nikoloudi ja Maria Hors kehittivät myöhemmin merkittäviä, omaleimaisia uria. Vuonna 1973 hän luovutti koulun ja rakennuksen Kreikan valtiolle. Valtion tanssikoulun oikeudellinen perustaminen seurasi vuoden 1976 lailla. Hän kuoli 1984. Ura liittyy päivittäiseen opetukseen, harjoitteluun ja sellaisen paikan luomiseen, jossa tanssia voitiin opiskella ammatillisesti.
Teokset

Rytmi oli opetuksen ytimessä: musiikkia saattoi kokea askeleen, nopeudenvaihdoksen, yhteisen toiminnan tai tauon kautta. Lähestymistapa kuuluu modernin tanssin koulutushistoriaan sekä aikakauden antiikkikiinnostukseen. Antiikin aiheet muuttuivat uusien esitysten aineistoksi, jota 1900-luvun koulutus ja taiteelliset valinnat muovasivat. Oppilaiden muistot kertovat voimakkaasta vaikutuksesta ja myöhemmistä erilaisista poluista.
Säilyneet ohjelmat konkretisoivat esitystyötä. Musiikkikirjasto luetteloi Veden juhlan Marathonissa 14. toukokuuta 1939 ammatillisen osaston tuotantona. Joulukuun 1946 ohjelma dokumentoi Kaunottaren ja ruusun Kotopouli-Rex-teatterissa, kuorotekstit Stratis Myrivilisiltä. Tanssihistorioitsija Steriani Tsintziloni tarkastelee Arkaaisia kappaleita, esitetty Herodes Atticuksen teatterissa kesäkuussa 1949, koreografit Pratsika ja Agapi Evangelidi. Tuotannot yhdistivät liikkeen, musiikin, tekstin ja yhteisen valmistelun. Koulutustyö ylitti yksittäiset esitykset: luovutus valtiolle loi pohjaa jatkuvalle ammatilliselle opetukselle. Valokuvat, ohjelmat ja muistot säilyttävät esityksessä elävän taiteen erilaisia jälkiä.
Perintö nyky-Kreikassa
Valtion tanssikoulu jatkaa hänen opetukseensa juurtuvaa historiaa. Benaki-museon arkisto ja musiikkikirjaston ohjelmat avaavat tutkimusreittejä. Lainaus välittää Pratsikan sanat oppilas Zouzou Nikoloudin muistamana, ei Pratsikan äänitteeltä.
Lue mukautettu teksti ja vertaa sanoja αργά ja γρήγορα. Sano μουσική, taputa kevyesti kolme tavua ja kuule viimeisen tavun paino. Lue lyhyt lause ja merkitse tauot muuttamatta merkitystä. Tämä nykyinen kieliharjoitus ammentaa kuuntelusta ja rytmistä ja eroaa ammattitanssin tekniikasta. B1 koskee tuettua nykykreikan tekstiä ja sen käytännöllistä sanastoa.
Tiesitkö?
- Ammatillinen osasto alkoi 1937.
- Koti ja opetustilat olivat samassa modernissa rakennuksessa.
- Hän luovutti koulun valtiolle 1973.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Σχολή χορού και ρυθμικής | Tanssin ja rytmiikan koulu | 1930 |
| Επαγγελματικό τμήμα ορχηστικής | Ammatillinen tanssiosasto | 1937 |
| Η γιορτή του νερού | Veden juhla | 1939 |
| Η πεντάμορφη με το ρόδο | Kaunotar ja ruusu | 1946 |
| Αρχαϊκά — με την Αγάπη Ευαγγελίδη | Arkaaisia kappaleita — Agapi Evangelidin kanssa | 1949 |
| Παραχώρηση της σχολής στο κράτος | Koulun luovutus valtiolle | 1973 |
Lause muistettavaksi
Η Ελλάδα είναι φως, ρυθμός και πνεύμα.
I Elláda eínai fos, rythmós kai pnévma.
Kreikka on valoa, rytmiä ja henkeä.
















































































































