Elämä
Strabon syntyi noin 64 eaa. Amaseiassa Pontoksessa Mustanmeren eteläpuolella nykyisessä Turkissa. Perheellä oli yhteyksiä Pontoksen kuninkaiden politiikkaan. Hän sai kreikkalaisen koulutuksen Aristodemoksen johdolla Nysassa ja myöhemmin Roomassa. Kiinnostuksiin kuuluivat historia ja filosofia maantieteen ohella. Elämästä tiedetään lähinnä teoksen hajanaisten huomautusten kautta; tarkka henkilökohtainen elämäkerta lupaisi lähteitä enemmän.
Hän oleskeli Roomassa ja matkusti Egyptissä roomalaisen prefektin Aelius Galluksen kanssa Niiliä ylös noin 25–24 eaa. Matkat antoivat omakohtaista tietoa joistakin paikoista, eivät kaikista kuvatuista maista. Lukeminen, edeltäjien kyseenalaistaminen ja kertomusten vertaaminen olivat yhtä tärkeitä. Hän kirjoitti Augustuksen ja Tiberiuksen aikana ja eli vielä vuoden 23 jaa. jälkeen; kuolinaika ja -paikka ovat tuntemattomia. Elämä yhdisti kreikkalaiset perinteet ja roomalaisen vallan. Se selittää kiinnostuksen kaupungin sijainnin lisäksi menneisyyteen, voimavaroihin ja asemaan laajemmassa maailmassa.
Teokset
Maantieteessä on seitsemäntoista kirjaa. Alku kysyy alan hyötyä ja liittää sen filosofiseen tutkimukseen. Aluekuvaus kulkee Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa Strabonin ymmärtämällä tavalla. Kirjat 8–10 käsittelevät kreikkalaisia maita, 17 Egyptiä ja Libyaa. Ne ovat yhden teoksen osia, eivät nykytoimittajien keksimiä itsenäisiä kirjoja. Aiempi Historialliset muistiinpanot on enimmäkseen kadonnut, tunnettu katkelmista ja viittauksista.
Strabon yhdistää rannikot, joet ja vuoret kaupunkien perustamiseen, paikallistarinoihin, politiikkaan ja tunnettuihin ihmisiin. Homeros on keskustelukumppani; Eratosthenes ja muut maantieteilijät tarjoavat joskus kiistettyä tietoa. Teksti säilyttää aiempaa tietoa ja näyttää valinnat. Pitkä kuvaus ei takaa omaa vierailua. Havainnon, lainatun tiedon ja perinteen erottaminen on tärkeää. Tavoitteena oli asutun maailman yleiskuva sivistyneille ja julkisista asioista kiinnostuneille. Laajuus ja uteliaisuus tekevät teoksesta arvokkaan; epätasainen näyttö ja antiikin oletukset estävät pitämästä sitä menneisyyden kiistattomana karttana.
Perintö nyky-Kreikassa
Strabon tarjoaa Kreikasta antiikin kreikankielisen kuvauksen tutuista maisemista: Peloponnesos, Keski-Kreikka ja saaret. Nykykartta näyttää muuttuneet nimet ja eron kirjallisen kuvauksen ja mitatun maantieteen välillä. Kieli tarjoaa käytännöllisen alun paikkojen kuvaamiselle.
Valitse kreikkalainen paikka ja kirjoita kolme nykykreikan lausetta sijainnista, lähiympäristöstä ja merestä. Harjoittele στην, κοντά σε ja μακριά από sanoilla ακτή ja βουνό. Vertaa sitten karttaa ja lyhyttä käännettyä katkelmaa. Näin antiikin alkukieli pysyy erillään nykykreikasta, jota voit käyttää matkalla.
Tiesitkö?
- Teoksessa on seitsemäntoista kirjaa, mutta osia seitsemännestä puuttuu.
- Monia paikkoja kuvataan vanhoista lähteistä eikä vierailuilta.
- Aiempi historiankirjoitus on enimmäkseen kadonnut.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Ἱστορικὰ ὑπομνήματα (χαμένο έργο) | Historialliset muistiinpanot: enimmäkseen kadonnut historia | 1st century BC |
| Γεωγραφικά (17 βιβλία) | Maantiede: seitsemäntoista kirjaa | Late 1st century BC–early 1st century AD |
| Ελληνικοί τόποι (Γεωγραφικά 8–10) | Kreikan maat: Maantiede 8–10, teoksen osa | Late 1st century BC–early 1st century AD |
| Αίγυπτος και Λιβύη (Γεωγραφικά 17) | Egypti ja Libya: Maantiede 17, teoksen osa | Late 1st century BC–early 1st century AD |
Lause muistettavaksi
τῆς τοῦ φιλοσόφου πραγματείας εἶναι νομίζομεν, εἴπερ ἄλλην τινά, καὶ τὴν γεωγραφικήν, ἣν νῦν προῃρήμεθα ἐπισκοπεῖν.
NykykreikaksiΠιστεύουμε ότι η γεωγραφία, που τώρα επιλέξαμε να εξετάσουμε, ανήκει όσο κάθε άλλη έρευνα στο έργο του φιλοσόφου.
tēs tou philosophou pragmateias einai nomizomen, eiper allēn tina, kai tēn geōgraphikēn, hēn nyn proērēmetha episkopein.
Uskomme, että maantiede, jota nyt ryhdymme tutkimaan, kuuluu yhtä lailla kuin muu tutkimus filosofin työhön.
