Elämä
Anna Synodinou syntyi Loutrakissa vuonna 1927 ja valmistui Kansallisteatterin näyttelijäkoulusta vuonna 1950. Hänen varhaisiin ammatillisiin töihinsä kuului Marika Kotopoulin ryhmä. Vuonna 1954 seurasi Kansallisteatterin sopimus. Hän työskenteli yhteisössä, jossa näytteleminen, käännös, liike ja musiikki rakensivat klassisen draaman esitystä.
Vuonna 1955 hän esitti Polyksenaa Euripideen Εκάβη-teoksessa (Hekabe) Epidauroksen festivaalin avajaisissa. Katina Paxinou oli Hekabe ja Alexis Minotis ohjaaja. Seuraavana vuonna hän näytteli Sofokleen Αντιγόνη-teoksen (Antigone) nimiroolin, jälleen Minotisin ohjauksessa. Ne olivat moderneja produktioita, joissa kreikankieliset käännökset välittivät antiikin ristiriidat aikansa yleisölle. Ohjelmistoon kuuluivat myös komedia sekä uudemmat kreikkalaiset ja ulkomaiset tekstit.
Vuonna 1964 hän perusti Ελληνική Σκηνή -ryhmän (Kreikkalainen näyttämö). Ryhmä avasi Lykabettoksen teatterin vuonna 1965 yhteistyössä arkkitehti Takis Zenetoksen ja Kreikan matkailuorganisaation kanssa. Sotilasdiktatuurin sensuuri keskeytti hankkeen vuonna 1967. Synodinou palasi näyttämölle vuonna 1972 ja jatkoi esiintymistä; vuonna 1991 hän oli Hekabe Τρωάδες-teoksessa (Troijan naiset). Hän kuoli vuonna 2016. Hänen uransa yhdisti roolityön ja uuden teatteripaikan luomisen.
Teokset
Synodinoun roolit näyttävät erilaisia dramaattisia paineita. Polyksena Εκάβη-teoksessa (Hekabe, 1955) on uhraamista odottava nuori nainen; tuotannon nimiroolin esitti Katina Paxinou. Αντιγόνη-teoksessa (Antigone, 1956) Synodinou oli vallan ja velvollisuuden ristiriidan keskellä. Giannis Gryparisin kreikannos ja Alexis Minotisin ohjaus muodostivat kehyksen. Näyttelijän tuli tehdä ristiriita kuultavaksi ja ruumiillisesti läsnä olevaksi.
Oma ryhmä laajensi työn esityspaikkoja. Lykabettoksella vuonna 1965 ohjelmaan kuuluivat Aristofaneen Εκκλησιάζουσες (Naisten kansankokous), ohjaajana Minos Volanakis, sekä Antigone, ohjaajana Giorgos Sevastikoglou. Komedia ja tragedia jakoivat uuden ulkoilmanäyttämön Ateenan yllä. Samana syksynä hän esitti myös Angelos Sikelianosin Σίβυλλα-teoksen (Sibylla) nimiroolin Pohjois-Kreikan kansallisteatterin uusintaesityksessä.
Palatessaan Euripideen pariin Hekabena Τρωάδες-teoksessa (Troijan naiset, 1991) hän kuvasi näyttelijöitä ihmisten ja jumalten kärsimysten esittäjiksi, jotka etsivät oikeutta. Haastattelu yhdistää esityksen ja tulkinnan: ääni välittää yleisölle erimielisyyden, surun ja kysymyksen.
Perintö nyky-Kreikassa
Synodinoun perintöön kuuluvat muistettavat roolit ja työ uuden kreikkalaisen ulkoilmateatterin puolesta. Hän ohjaa huomaamaan puheen ihmisten välisenä tekona. Kuuntele mukautettu nykykreikan teksti ja sano Θα έρθεις αύριο ensin toteamuksena ja sitten kysymyksenä. Säilytä sanat ja huomaa intonaation muutos. Toista lause painottaen sanaa αύριο, jolloin ajankohdasta tulee tärkeä yksityiskohta. Jätä versioiden väliin lyhyt tauko ja kysy toiselta, kumpi odottaa vastausta. Arkinen harjoitus kehittää kuuntelemista, selkeää puhetta ja äänen välittämän merkityksen huomaamista näyttelijäntyön innoittamana.
Tiesitkö?
- Syntyi Loutrakissa 1927; kuoli 2016.
- Valmistui Kansallisteatterin näyttelijäkoulusta 1950.
- Perusti Kreikkalaisen näyttämön 1964; ryhmä aloitti Lykabettoksella 1965.
- Teosvuodet ovat esitysvuosia, eivät antiikin tekstien kirjoitusvuosia.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Εκάβη — Πολυξένη | Hekabe — Polyksena (esitys) | 1955 |
| Αντιγόνη — Αντιγόνη | Antigone — nimirooli (esitys) | 1956 |
| Σίβυλλα — Σίβυλλα | Sibylla — nimirooli (uusintaesitys) | 1965 |
| Τρωάδες — Εκάβη | Troijan naiset — Hekabe (esitys) | 1991 |
Lause muistettavaksi
Οι ηθοποιοί αναπαριστούμε τα πάθη των θεών και των ανθρώπων, τις διαμάχες και ψάχνουμε να βρούμε πού είναι το δίκιο.
Oi ithopoioi anaparistoume ta pathi ton theon kai ton anthropon, tis diamaches kai psachnoume na vroume pou einai to dikio.
Me näyttelijät esitämme jumalten ja ihmisten kärsimyksiä, ristiriitoja, ja yritämme löytää, missä oikeus on.
