Elämä
Empedokles oli Akragaasta, nykyisestä Agrigentosta Sisilian etelärannikolla. Hän eli 400-luvulla eaa.; noin 490–430 ovat likimääräisiä vuosia, eivät varmasti dokumentoitu elinikä. Kaupungin poliittiset muutokset kehystävät myöhempiä kertomuksia tyrannian vastustajasta ja kansan puolustajasta. Ne saattavat säilyttää historiallisia muistoja, mutta ne kirjoitettiin paljon myöhemmin eikä kaikkia voi pitää suorina todisteina. Myös oletettujen opettajien luettelot ovat epävarmoja.
Hän sai runoilijan, parantajan ja vakuuttavan julkisen puhujan maineen. Omat säkeet muovasivat myöhempien elämäkerturien rakentamaa ihmeellistä kuvaa. Ihmeparannusten tarinat on siksi erotettava säilyneiden sanojen todistamasta. Kuolemakertomukset eroavat. Tunnetuimmassa hän hyppää Etnaan, mutta pronssinen sandaali paljastaa väitetyn katoamisen: se on taru, ei luotettava kuolinselostus. Varmemmin hänet tunnetaan runoudesta, joka säilyy myöhempien kirjoittajien lainauksissa ja antiikin papyruskatkelmissa. Epätasainen aineisto kutsuu uteliaisuuteen ja tarkkaan lukemiseen, ei dramaattisilla varmuuksilla täytettyyn sileään elämäkertaan.
Teokset
Empedokles kutsui pysyviä ainesosia neljäksi juureksi: maa, vesi, ilma ja tuli. Ne eivät ole nykyisen jaksollisen järjestelmän kemiallisia alkuaineita. Asiat syntyvät ja katoavat juurten sekoittuessa ja erotessa; ainesosat itse eivät synny tyhjästä eivätkä häviä tyhjyyteen. Rakkaus ja Riita nimeävät muuttuvan järjestyksen voimat. Runollisia nimiä ei pidä supistaa henkilökohtaisiksi tunteiksi tai matemaattisesti määritellyiksi nykyfysiikan voimiksi.
Opetus säilyy perinteisillä nimillä Luonnosta ja Puhdistukset. Tutkijat kiistelevät kahdesta runosta tai läheisen kokonaisuuden osista. Katkelmat pohtivat kosmista muutosta, eläviä olentoja, havaintoa ja sielun matkaa sekä kehottavat puhdistumiseen ja eläinten tappamisen välttämiseen. Luonnontutkimus ja uskonto eivät ole kaksi erillistä uraa. Vuonna 1999 julkaistu papyrus vahvisti yhteistä lukutapaa. Säkeet puhuttelevat kuulijoita ja tekevät abstrakteista ajatuksista muistettavia kuvilla ja rytmillä. Taulukko esittää kaksi perinteistä tekstiryhmää ja kaksi oppia, ei neljää itsenäistä kirjaa. Alkuperäinen säe kutsuu ensin kuuntelemaan.
Perintö nyky-Kreikassa
Empedokles kuuluu antiikin kreikankieliseen Sisiliaan ja muistuttaa kulttuurihistorian ulottuvan nykyrajojen yli. Ajatukset jatkuivat Aristoteleen ja muiden antiikin lukijoiden keskusteluissa. Oppijalle helpoin perintö ovat muutamat luontosanat.
Vertaa antiikin sanoja ὕδωρ ja πῦρ nykyisiin νερό ja φωτιά; huomaa myös tutummat γη ja αέρας. Piirrä neljä nimettyä laatikkoa ja kuvaa yhdistämistä tai erottamista verbeillä ενώνω ja χωρίζω. Lue lopuksi antiikin ἄκουε nykyisen άκουσε-sanan rinnalla. Harjoitus yhdistää historian käyttökelpoiseen nykykreikkaan ja pitää muinaisen sanaston erillään modernista tieteestä.
Tiesitkö?
- Hän kirjoitti filosofiaa kreikkalaisina heksametreinä.
- Juuret eivät ole nykykemian alkuaineita.
- Etna-hyppy ja pronssisandaali kuuluvat taruun.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Περὶ φύσεως (συμβατικός τίτλος) | Luonnosta: perinteinen katkelmaryhmä | 5th century BC |
| Καθαρμοί (παραδοσιακός τίτλος) | Puhdistukset: perinteinen katkelmaryhmä | 5th century BC |
| Τέσσερα ῥιζώματα (διδασκαλία) | Neljä juurta: oppi | 5th century BC |
| Φιλότης καὶ Νεῖκος (διδασκαλία) | Rakkaus ja Riita: oppi | 5th century BC |
Lause muistettavaksi
τέσσαρα γὰρ πάντων ῥιζώματα πρῶτον ἄκουε·
NykykreikaksiΆκουσε πρώτα τις τέσσερις ρίζες όλων των πραγμάτων.
tessara gar pantōn rhizōmata prōton akoue
Kuule ensin kaikkien asioiden neljä juurta.
