Elämä
Anaksagoras syntyi noin 500 eaa. Klazomenaissa, kreikkalaisessa kaupungissa Vähän-Aasian länsirannikolla nykyisessä Turkissa. Hän muutti Ateenaan, jossa antiikin kertomukset sijoittavat hänet kahdeksikymmeneksi tai kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Tarkat päivämäärät ovat kiistanalaisia. Yhteys Periklekseen sitoi filosofisen tutkimuksen kaupungin poliittiseen ja kulttuuriseen elämään. Myöhemmissä tarinoissa hän luopuu perinnöstä tutkiakseen luontoa; uppoutuneen filosofin kuva ei ole täysin dokumentoitua arkea.
Lähteet yhdistävät lähdön jumalattomuussyytteeseen. Auringon kutsuminen kuumaksi kiveksi haastoi uskonnollisia käsityksiä, ja Perikles-yhteys teki tapauksesta poliittisen. Aika ja yksityiskohdat ovat epävarmoja: erilaisia kertomuksia ei pidä pakottaa yhdeksi oikeussalitarinaksi. Hän meni Hellespontoksen Lampsakokseen ja kuoli 428. Myöhemmät lukijat tunsivat kirjoitukset. Platonin Apologia esittää ajatukset jopa halpoina kirjoina saataviksi. Kadonneen alkutekstin ja myöhemmän todistuksen välinen etäisyys kuuluu hänen paikkansa rekonstruointiin kreikkalaisessa ajattelussa.
Teokset
Anaksagoras kysyi, miten muuttuvat asiat syntyvät tulematta tyhjästä. Vastaus oli sekoitus: kaikessa on osa kaikkea, mutta vallitseva määrää ulkonäön. Ruoan muuttuminen lihaksi, hiuksiksi ja luuksi oli konkreettinen ongelma. Tämä ei ole moderni kemiallisten ainesosien tai atomien teoria; osien luonteesta kiistellään. Alku kuvittelee kaiken yhteen ennen näkyvän maailman eriytymistä.
Nous, mieli tai äly, aloittaa sekoitusta järjestävän liikkeen. Sen tarkka suhde aineelliseen maailmaan on tulkinnanvarainen. Tähtitiede on konkreettisempaa: kuu saa valonsa auringosta, ja pimennys syntyy toisen kappaleen peittäessä valon. Toiset ehdotukset olivat vääriä, mutta luonnollisten syiden etsiminen merkitsi paljon. Kadonnutta proosakirjaa kutsutaan nimellä Luonnosta. Katkelmat ovat paljolti noin vuosituhat myöhemmin kirjoittaneen Simplikioksen ansiota. Taulukko erottaa yhden kirjan opeista ja tähtitieteellisestä saavutuksesta; ne eivät ole neljä itsenäistä säilynyttä tutkielmaa.
Perintö nyky-Kreikassa
Anaksagoras yhdistää kreikankielisen Vähän-Aasian klassiseen Ateenaan. Nykyään hänen kuvitteellinen kuvansa on Ateenan historiallisen yliopistorakennuksen maalatussa koristelussa: instituutiot muistavat antiikin tutkimusta. Teksti näyttää myös kielen muutosta.
Lainauksen χρήματα tarkoittaa asioita, nykykreikassa yleensä rahaa. Kirjoita lause käyttäen πράγματα ja kuvaa taivasta sanoilla ήλιος, σελήνη ja φως. Lisää γιατί-kysymys. Vertaa pimennyskaaviota selitykseen pitäen nykyinen tähtitiede erillään antiikin ehdotuksista. Näin vaikea kosmologia muuttuu hyödylliseksi kreikaksi havainnoida ja kysyä.
Tiesitkö?
- Hän selitti kuunvalon tulevan auringosta.
- Lainaukset välittyvät enimmäkseen paljon myöhemmiltä kirjoittajilta.
- Χρήματα tarkoittaa tässä asioita, ei erityisesti rahaa.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Περὶ φύσεως (συμβατικός τίτλος) | Luonnosta: kadonnut kirja, perinteinen nimi | 5th century BC |
| Πάντα ἐν παντί (διδασκαλία) | Kaikkea kaikessa: oppi | 5th century BC |
| Νοῦς καὶ κίνησις (διδασκαλία) | Nous ja liike: oppi | 5th century BC |
| Εξήγηση των εκλείψεων (επίτευγμα) | Pimennysten selittäminen: tähtitieteellinen saavutus | 5th century BC |
Lause muistettavaksi
ὁμοῦ πάντα χρήματα ἦν
NykykreikaksiΌλα τα πράγματα ήταν μαζί.
homou panta chrēmata ēn
Kaikki asiat olivat yhdessä.
