Elämä
Aristarkhos tuli itäisen Egean Samokselta ja eli suunnilleen 310–230 eKr. Nämä ovat tavanomaisia likiarvoja, eivät dokumentoitu elämänkaari. Antiikin lähteet liittävät koulutuksen Straton Lampsakoslaiseen. Tarkkojen opiskelupaikkojen ja uravaiheiden rakentaminen ylittää niukat todisteet. Tunnemme hänet matematiikasta ja muiden viittauksista, emme yksityiskohtaisesta elämäkerrasta.
Hän kuuluu hellenistiseen maailmaan, jossa kreikankieliset oppineet yhdistivät todistukset taivaan kysymyksiin. Lähes aikalainen Arkhimedes käsittelee hypoteeseja Hiekanlaskijassa; myöhemmät kirjoittajat lisäävät tietoja. Vitruvius liittää häneen puolipallon muotoisen skafe-aurinkokellon. Eri-ikäiset ja eritarpeiset lähteet eivät muodosta yhtenäistä tarinaa vainotusta yksinäisnerosta, joka löysi koko modernin järjestelmän. Varmempi kiinnostus on mittakaavan tutkiminen oletuksilla ja liikkuvan Maan ehdottaminen. Säilynyt ja kadonnut teos näyttävät saavutuksen sekä tiedon rajat.
Teokset
Koot ja etäisyydet alkaa oletuksista, kuten Kuun valosta Auringolta. Geometriset lauseet tutkivat kokosuhteita ja etäisyyksiä. Puolikuu tuottaa suoran kulman, pimennykset muita perusteluja. Osa alkuarvoista on epätarkkoja: täsmällinen todistus ei takaa täsmällistä havaintoa.
Teos ei esitä aurinkokeskisyyttä. Arkhimedes kertoo toisesta kadonneesta kirjoituksesta: Aurinko ja kiintotähdet paikallaan, Maa kiertämässä. Kaikkia perusteluja tai kokonaista planeettamallia ei voi palauttaa. Yhteenveto ei ole lainaus säilyneestä kirjasta. Taulukko erottaa yhden teoksen, välitetyn kadonneen hypoteesin, sisäisen menetelmän ja Vitruviuksen laitteen. Lainaus on aito ensimmäinen kreikankielinen oletus nykykielisellä tulkinnalla, ei keksitty kadonnut sisältö.
Perintö nyky-Kreikassa
Aristarkhos yhdistää Samoksen kreikan valoon ja liikkeeseen. Helmoksen Aristarchos-teleskooppi Peloponnesoksella kantaa nimeä. Tunnista kreikkasivulta Τηλεσκόπιο ja ΑΡΙΣΤΑΡΧΟΣ ja kerro havainnoinnista.
Piirrä ja nimeä ήλιος, γη ja σελήνη. Kirjoita Η Γη κινείται γύρω από τον Ήλιο sekä Ο Ήλιος φωτίζει τη Σελήνη. Vertaa φῶς–φως ja λαμβάνειν–παίρνει. B1 koskee tuettua nykykreikkaa, ei antiikin todistusten itsenäistä lukemista.
Tiesitkö?
- Yksi matemaattinen tutkielma säilyy.
- Arkhimedes välittää aurinkokeskisyyden Hiekanlaskijassa.
- Vitruvius liittää skafen häneen.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Περὶ μεγεθῶν καὶ ἀποστημάτων ἡλίου καὶ σελήνης | Auringon ja Kuun koot ja etäisyydet: säilynyt teos | 3rd century BC |
| Ηλιοκεντρική υπόθεση | Aurinkokeskinen hypoteesi: kadonnut kirjoitus Arkhimedeen mukaan | 3rd century BC |
| Γεωμετρία της διχοτόμου σελήνης | Puolikuun geometria: säilyneen teoksen menetelmä | 3rd century BC |
| Σκάφη: ηλιακό ρολόι | Skafe-aurinkokello: Vitruviuksen mainitsema | 3rd century BC |
Lause muistettavaksi
Τὴν σελήνην παρὰ τοῦ ἡλίου τὸ φῶς λαμβάνειν.
NykykreikaksiΗ Σελήνη παίρνει το φως της από τον Ήλιο.
Tēn selēnēn para tou hēliou to phōs lambanein.
Että Kuu saa valonsa Auringolta.
