Aelia Eudocia

Aelia Eudocia syntyi noin 400 nimellä Athenais. Myöhempi historioitsija Evagrios nimeää Ateenan kotipaikaksi ja isä Leontioksen opettajaksi. Kreikkalaisen epiikan hallinta osoittaa vahvaa kirjallista koulutusta. Kronikat lisäsivät hoviin saapumiseen dramaattisia yksityiskohtia; kaikkia tapahtumia ei voi pitää varmoina. Hän kääntyi kristityksi ja otti nimen Eudocia ennen avioliittoa Theodosius II:n kanssa 421. Augusta-arvon hän sai 423.

Vuosina 438–439 hän matkusti Antiokian kautta Pyhälle maalle. Evagrioksen mukaan puheen päätti muokattu Homeroksen säe, joka ilmaisi sukulaisuutta yleisöön. 440-luvun alussa hän siirtyi Konstantinopolista Jerusalemiin; aika ja olosuhteet vaihtelevat lähteissä. Hän pysyi keisarillisena tukijana ja osallistui uskonnolliseen elämään, myös Khalkedonin vuoden 451 kokousta seuranneisiin kiistoihin. Hän kuoli 460. Elämä yhdistää klassisen koulutuksen, kristillisen kirjoittamisen ja keisarillisen tuen.

Eudocian runous näyttää klassisen koulutuksen ja kristinuskon kohtaamisen sanoissa. Homerossikermät kertovat Raamatun tapahtumia järjestämällä Iliaan ja Odysseian säkeitä ja osia uudelleen. Kirjallinen tilkkutäkki antaa tutulle kielelle uuden ympäristön ja puhujan. Perinteessä on Patriciuksen aiempaa työtä ja useita versioita, joten joka säettä ei voi varmasti lukea Eudocian kirjoittamaksi.

Kyprianoksesta ja Justasta kertova runo muuntaa kristillisen tarinan kreikkalaiseksi epiikaksi. Taikuri, kääntymys ja luja sankaritar kuuluvat uskonnolliseen kertomukseen, eivät dokumentaariseen elämäkertaan. Osia säilyy; Fotios kuvailee kadonnutta aineistoa. Eudociaan yhdistetty Hammat Gaderin kylpylän runopiirtokirjoitus ylistää kuumia lähteitä. Kirjakreikka toimii Raamatun, pyhimystarinan ja julkisen kylpylän yhteyksissä. Antiokiassa sukua käsittelevä Homeros-säe luo yhteyden yleisöön. Antiikin kieli tarvitsee tuettua käännöstä; tämän sivun B1-teksti on nykykreikkaa.

Eudocia auttaa seuraamaan kreikkaa eri aikoina samaistamatta antiikkia ja nykykieltä. Avaa Evagrioksen Kirkkohistoria 1.20 ja etsi välitetty säe, joka alkaa Ὑμετέρης. Lue nykykreikkalainen tulkintamme: Λέω πως είμαι από τη δική σας γενιά και το δικό σας αίμα. Vertaa αἵματος ja αίμα ja ilmaise arkinen alkuperä: Η καταγωγή μου είναι από την Αθήνα. Yhdistä kartalla Ateena, Konstantinopoli ja Jerusalem sanoilla από ja στην. Säilynyt teksti kohtaa käyttökelpoiset nykyilmaukset; alkuperäinen on myöhäisantiikin kirjallisuutta.

• Alkuperäinen nimi oli Athenais, Eudocia kristillinen keisarillinen nimi.
• Cento järjestää aiempia säkeitä uudeksi runoksi.
• Evagrios välittää Antiokian lainauksen Homerosta muokaten.