Elämä
Theokritos tuli Syrakusasta, Sisilian kreikkalaiskaupungista, jolla oli vahva komedian ja miimin perinne. Hän vaikutti 200-luvun alkupuolella eaa.; tarkkoja syntymä- ja kuolinaikoja ei tunneta varmasti. Hänen runoutensa kuuluu hellenistiseen maailmaan, jonka kreikankielinen kirjallisuus yhdisti Sisilian, Egean saaret ja Egyptin. Elämäkertaperinne ja runot liittävät hänet Kosiin ja Aleksandriaan, mutta runon tapahtumapaikka ei todista tekijän asumista siellä. Ptolemaios II:n ylistys ja Syrakusan Hieronille osoitettu runo kertovat runoilijoiden pyrkimyksistä saada hallitsijoilta tunnustusta ja tukea.
Säilyneet teokset rakentavat puhujia eivätkä muodosta yhtenäistä omaelämäkertaa. Runossa Θαλύσια (Sadonkorjuujuhla) kertoja Simikhidas kulkee Kosin maisemassa ja kohtaa vuohipaimen Lykidaan. He vaihtavat lauluja ennen maalaisjuhlaa. Tutkijat tarkastelevat kertojan suhdetta runoilijaan, mutta kohtausta ei voi lukea suorana päiväkirjamerkintänä. Kokoelmassa esiintyy paimenia, myyttisiä hahmoja ja kaupunkilaisia. Hänen nimissään säilyneistä runoista osaa pidetään epäaitoina. Sekalaisen tekstiperinteen tunnistaminen erottaa historiallisen runoilijan hänen ympärilleen muodostuneesta laajemmasta paimenrunouden perinteestä.
Teokset
Idyllit ovat lyhyitä runoja, joiden ympäristöt ja puhujat vaihtelevat. Θύρσις ἢ Ὠιδή (Thyrsis eli Laulu), idylli 1, sijoittaa Dafnista käsittelevän laulun maalaislaulajien kohtaamisen ytimeen. Θαλύσια (Sadonkorjuujuhla), idylli 7, liittää laulujen vaihdon matkaan ja Demeterin juhlaan. Συρακόσιαι ἢ Ἀδωνιάζουσαι (Syrakusalaisnaiset eli Naiset Adonis-juhlassa), idylli 15, seuraa kahta naista Aleksandrian halki kuninkaalliseen juhlaan. Kaupunkilaisäänet osoittavat, ettei kokoelma rajoitu rauhallisiin maalaismaisemiin.
Theokritos kirjoittaa taidokkaita säkeitä, usein kirjallisella doorilaismurteella ja eeppisessä heksametrissä. Arkiset eleet ja keskustelut yhdistyvät myytteihin ja oppineisiin viittauksiin. Paimenet ovat taiteellisia hahmoja, eivät dokumentoitua maalaispuhetta. Seitsemännen idyllin lopussa hyönteiset ja linnut ääntelevät, ilmassa tuoksuu kypsä kesä ja päärynöitä ja omenoita on runsaasti. Sitaatti on säe 143. Seuraavat säkeet antavat aiheen erilliseen nykykreikan harjoitukseen: ένα μήλο / δύο μήλα (yksi omena / kaksi omenaa), ένα αχλάδι / δύο αχλάδια (yksi päärynä / kaksi päärynää). Nämä ovat nykyisiä muotoja; muinaisia hedelmäsanoja tai murretta ei esitellä A2-kreikkana.
Perintö nyky-Kreikassa
Kreikan kielen keskus esittelee Theokritosta antiikin antologiassa ja hellenistisen kirjallisuuden oppaassa erottaen maalais- ja kaupunki-idyllit. Etsi Θαλύσια-runon, idyllin 7, loppumaisema säkeistä 135–147 käännöksen avulla. Huomaa päärynät ja omenat säkeissä 144–145. Käytä sitten hedelmiä tai piirrosta: merkitse yksi omena ένα μήλο ja kaksi δύο μήλα; tee samoin muodoilla ένα αχλάδι / δύο αχλάδια (yksi päärynä / kaksi päärynää). Kysy toiselta Πόσα μήλα έχεις; (Kuinka monta omenaa sinulla on?). Runon runsaus muuttuu käytännölliseksi nykykreikan laskuharjoitukseksi; antiikin doorilainen teksti jää erilliseksi tuetuksi lukemiseksi.
Tiesitkö?
- Idylleissä on kaupunkikuvauksia paimenten lisäksi.
- Idylli 7 juhlii Demeteriä, viljan ja sadonkorjuun jumalatarta.
- Osaa hänen nimissään säilyneistä runoista pidetään epäaitoina.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Θύρσις ἢ Ὠιδή (Εἰδύλλιον 1) | Thyrsis eli Laulu (Idylli 1) | Early 3rd century BCE |
| Θαλύσια (Εἰδύλλιον 7) | Sadonkorjuujuhla (Idylli 7) | Early 3rd century BCE |
| Κύκλωψ (Εἰδύλλιον 11) | Kyklooppi (Idylli 11) | Early 3rd century BCE |
| Συρακόσιαι ἢ Ἀδωνιάζουσαι (Εἰδύλλιον 15) | Syrakusalaisnaiset eli Naiset Adonis-juhlassa (Idylli 15) | Early 3rd century BCE |
Lause muistettavaksi
πάντʼ ὦσδεν θέρεος μάλα πίονος, ὦσδε δʼ ὀπώρας.
NykykreikaksiΌλα μύριζαν πλούσιο καλοκαίρι, μύριζαν την εποχή των ώριμων καρπών.
pánt’ ôsden théreos mála píonos, ôsde d’ opṓras.
Kaikki tuoksui runsaalta kesältä, kypsien hedelmien ajalta.
