Elämä
Andreas Frangias syntyi ja kasvoi Ateenassa vuonna 1921. Hän opiskeli talous- ja kauppakorkeakoulussa mutta ei suorittanut tutkintoa. Journalistintyö alkoi vuonna 1940 taiteilijahaastatteluista; miehityksen aikana hän liittyi vastarintaan ja maanalaiseen lehdistöön. Vuonna 1947 hänet karkotettiin Ikarialle. Asepalveluksessa hänet lähetettiin Makronisosille, missä hän vietti suuren osan vuosista 1950–1952. Kokemukset ovat kaunokirjallisuuden historiallista taustaa. Paluun jälkeen työ sanoma- ja aikakauslehdissä pysyi hänen elinkeinonaan.
Esikoisromaani Άνθρωποι και σπίτια (Ihmisiä ja taloja) ilmestyi vuonna 1955. Seurasivat Η καγκελόπορτα (Rautaportti, 1962) ja Λοιμός (Kulkutauti, 1972), johon Pantelis Voulgarisin Happy Day -elokuva perustui vuonna 1976. Το πλήθος (Ihmisjoukko) ilmestyi kahdessa osassa 1985 ja 1986 ja sai valtion romaanipalkinnon vuodelta 1987. Frangias oli Aris Alexandroun ja Dimitris Hatzisin ystävä ja työtoveri. Vuonna 2000 hän sai suuren valtiollisen kirjallisuuspalkinnon koko tuotannostaan. Hän kuoli 6. tammikuuta 2002. Harvat julkaistut romaanit tarkastelevat tavallista elämää historian ja yhteisöllisen paineen alaisena.
Teokset

Άνθρωποι και σπίτια (Ihmisiä ja taloja, 1955) sijoittuu Ateenan asuinalueelle vuosi vapautumisen jälkeen. Vaurioituneet kodit ja työttömyys muovaavat suhteita. Argyris on ammattimies vailla työtä; Georgian ompelu ja koneen uhkaava myynti yhdistävät esineet selviytymiseen ja ihmisarvoon. Koulukatkelma vuorottelee keskustelun ja aiemman ahdingon muistojen välillä. Georgia kysyy ystävältä työtä molemmille. Vastaus για σένα και για μένα (sinulle ja minulle) tuo huolenpidon kuuluviin.
Η καγκελόπορτα (Rautaportti, 1962) jatkaa sodanjälkeisen kaupunkielämän tarkastelua. Λοιμός (Kulkutauti, 1972) näyttää nimettömän leirin ja yksilöllisyyden järjestetyn tuhoamisen. Se on historian ravitsemaa fiktiota, ei dokumentti. Το πλήθος (Ihmisjoukko, 1985–1986) kehittää yhteisöllistä kontrollia kylttien, purkamisen, elokuvien ja tuotetun spektaakkelin kautta. Ihmiset kamppailevat suurempia voimia vastaan. Aloita kreikaksi tuetusta keskustelusta: Ψάχνω για δουλειά (Etsin työtä), sitten Για σένα; (Sinulle?) ja Για μένα (Minulle). Vaihtakaa rooleja ja tunnistakaa pronominien viittauskohteet.
Perintö nyky-Kreikassa
Frangias on Kedroksen luettelossa ja kreikkalaisissa koululukemistoissa. Avaa ministeriön katkelma Άνθρωποι και σπίτια (Ihmisiä ja taloja) ja etsi kohta, jossa Georgia selittää kysyneensä työtä molemmille puolisoille. Tee uusi vuoropuhelu: Ψάχνω για δουλειά (Etsin työtä), sitten Για σένα; (Sinulle?) ja Για μένα (Minulle). Vaihtakaa rooleja: sama henkilö on keskustelukumppanille σένα ja itsestään puhuessaan μένα. Lisää Ποια εργαλεία χρειάζεσαι; (Mitä työkaluja tarvitset?). Kohtaus tarjoaa pienen puheharjoituksen ennen alkuperäisromaanin vaativia yhteiskunnallisia yksityiskohtia.
Tiesitkö?
- Hän aloitti Άνθρωποι και σπίτια -romaanin vuonna 1947; se julkaistiin 1955.
- Neljä julkaistua romaania sisältävät kaksiosaisen Το πλήθος -teoksen.
- Λοιμός oli Pantelis Voulgarisin Happy Day -elokuvan pohja vuonna 1976.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Άνθρωποι και σπίτια | Ihmisiä ja taloja | 1955 |
| Η καγκελόπορτα | Rautaportti | 1962 |
| Λοιμός | Kulkutauti | 1972 |
| Το πλήθος | Ihmisjoukko — kaksi osaa | 1985–1986 |
Lause muistettavaksi
Για σένα και για μένα.
Gia séna kai gia ména.
Sinulle ja minulle.

























































































