Lena Platonos

Lena Platonos syntyi Iraklionissa 21. lokakuuta 1951 ja kasvoi Ateenassa. Hän aloitti pianonsoiton lapsena ja jatkoi musiikkiopintoja Wienissä ja Berliinissä. Kreikkaan palattuaan hän työskenteli ERT:n Kolmannessa ohjelmassa Manos Hadjidakisin johdolla. Hänen osuutensa Εδώ Λιλιπούπολη (Täällä Lilipoupoli) -ohjelmassa kuului yhteiseen radioprojektiin, jossa sävellykset, mielikuvitushahmot ja kreikan sanat yhdistyivät.

Vuoden 1981 Σαμποτάζ (Sabotaasi) syntyi sanoittaja Marianina Kriezin sekä laulajien Savina Yannatoun ja Giannis Palamidasin kanssa. Καρυωτάκης: 13 τραγούδια (Karyotakis: kolmetoista laulua) seurasi vuonna 1982 Yannatoun laulamana. Μάσκες ηλίου (Auringon naamiot, 1984), Γκάλοπ (Laukka, 1985) ja Λεπιδόπτερα (Perhoset, 1986) muodostivat sitten omaleimaisen elektronisen kokonaisuuden.

Myöhemmät hankkeet yhdistivät edelleen säveltämistä, tekstejä ja muita esiintyjiä. Vuonna 2010 ilmestyivät Cavafy-sävellykset Palamidasin kanssa; sovitukset hän jakoi Stergios Tsirliagkosin kanssa. Laukan kansainvälinen uusintajulkaisu 2015 toi vanhoja äänitteitä uusille kuulijoille. Samana vuonna hän esitti Onassis Stegissä englanninkielisen Emily Dickinson -laulusarjan. Maaliskuussa 2024 Τα παραδοξιακά (Tradoxicals) yhdisti Stergios T:n kanssa perinnelauluja ja elektronisia soittimia. Yhteistyöt kuvaavat uraa sävelletyn laulun, runouden, radion ja kokeilun välissä.

Platonos käyttää ihmisääntä muuhunkin kuin melodian kantamiseen. Puhe, muuttuvat äänensävyt, elektroniset pulssit ja hiljaiset välit voivat yhdessä rakentaa kappaleen. Hänen 1980-luvun äänitteensä kehittivät näitä mahdollisuuksia analogisilla soittimilla. Vuoden 2021 haastattelussa hän kertoi nauhoittaneensa ankan Alankomaissa ja käyttäneensä ääntä Auringon naamioiden kappaleessa Διάλειμμα το Σάββατο (Lauantaitauko). Tavallinen ääni saattoi kuulua sävellettyyn maailmaan.

Laukka sisältää arkisia kohtauksia ja hahmoja sekä mielikuvituksellisia muodonmuutoksia. Τι νέα ψιψίνα; (Mitä uutta, kisu?) tarjoaa nimessään tutun kysymyksen, mutta kokonainen teos on kokeellista taiteellista puhetta. Oppija voi irrottaa lyhyen ilmauksen ja tutkia taukoja odottamatta jokaisen lauseen välitöntä ymmärtämistä.

Runosävellykset yhdistävät muita ääniä ja vaativia tekstejä. Savina Yannatou laulaa Karyotakisia; Giannis Palamidas esittää Cavafya sähköisten ja elektronisten äänten ympäröimänä. Ne ovat kreikkalaisen runouden musiikillisia tulkintoja. Vuonna 2015 esitetty Dickinson-sarja käyttää puolestaan englantia. Kielen nimeäminen auttaa kuuntelumateriaalin valinnassa. Kirjoitetun sanan, puhutun muodon ja musiikillisen ympäristön suhde tarjoaa konkreettisen väylän teoksiin.

Etsi Greek Songs -kanavalta Laukan virallinen äänijulkaisu Τι νέα ψιψίνα;. Ota vain Τι νέα; (”Mitä uutta?”). Kuuntele äänen alettua lyhyt kohta ja merkitse yksi tauko. Pysäytä ja kysy omalla rauhallisella arkiäänelläsi. Vastaa esimerkiksi Καλά, εσύ; Vertaa kysymystä tallenteen rytmiin koko taiteellisen esitystavan jäljittelemisen sijaan. A2-teksti antaa vertailuun sanat ήχος, ομιλία ja παύση. ERT:n arkisto tarjoaa myös vuoden 2010 haastattelun historiallisine esityskatkelmineen. Valitse kreikan harjoitteluun nimenomaan kreikankielisiä äänitteitä: Platonos on säveltänyt myös englanninkielistä runoutta.

• Savina Yannatou laulaa vuoden 1982 Karyotakis-sävellykset.
• Laukka julkaistiin alun perin 1985; Dark Entriesin kansainvälinen uusintajulkaisu seurasi 2015.
• Giannis Palamidas esittää vuoden 2010 Cavafy-sävellykset Platonosin ja Stergios Tsirliagkosin sovituksina.