Arkhilokhos

Arkhilokhos oli Parokselta kotoisin oleva kreikkalainen runoilija, joka vaikutti 600-luvulla eaa. Paros ja Thasos muodostavat runouden ja myöhempien elämäkertojen maantieteellisen taustan. Herodotos sijoittaa hänet Lyydian kuninkaan Gygeen aikaan. Todistus auttaa ajoittamaan kauden, mutta tarkat syntymä- ja kuolinajat ovat epävarmat. Säkeet kuuluvat saarten, muuttoliikkeen, sodan ja yhteiskunnallisen kilpailun maailmaan. Elävä minämuoto vaatii tarkkuutta: Aristoteles kertoo Gyges-runon eli fragmentin 19 puhujaksi puuseppä Kharonin. Runon ääni ei automaattisesti todista tekijän elämäntapahtumaa.

Tuotanto säilyy katkelmina antiikin lainauksissa ja käsikirjoitus- tai papyrusperinteessä. Nykytoimittajat numeroivat tekstit; tässä käytetään Westin numeroita. Ne eivät ole antiikin kirjannimiä tai varma aikajärjestys. Paros muisti runoilijaa myös muistomerkeillä ja piirtokirjoituksilla. Mnesiepeen kirjoitus 200-luvulta eaa. kertoo runoilijankutsumuksesta vuosisatoja hänen elämänsä jälkeen. Se osoittaa myöhempää muistamista, ei silminnäkijäelämäkertaa. Hänen pysyvä asemansa perustuu ääniin, jotka kyselevät kunniaa, vaurautta, surua ja ihmisen kestävyyttä.

Fragmentit 1 ja 2 rinnastavat sotilaselämän, runotaidon ja arkisen ravinnon. Ensimmäisessä puhuja palvelee sodan jumalaa ja tuntee muusien lahjan. Toisessa leipä ja viini liittyvät toistuvasti keihääseen. Tiiviit kuvat antavat eri identiteettien jakaa äänen. Fragmentti 5, jota kutsutaan kuvailevasti kilpirunoksi, arvostaa selviytymistä enemmän kuin kadonnutta varustetta. Puhuja aikoo hankkia uuden kilven. Provokaatio on sotilaskunnian odotusten huolettomassa haastamisessa.

Fragmentti 19 ilmaisee puuseppä Kharonin kautta välinpitämättömyyttä Gygeen kultaan ja valtaan. Fragmentti 128 puhuttelee omaa sydäntä ja pohtii menestyksen ja kärsimyksen kohtaamista ilman liioittelua. Tekstit tunnistetaan moderneilla fragmenttinumeroilla ja kuvailevilla nimillä; järjestys on numeerinen, yksittäiset syntyajat tuntemattomia. Kieli on antiikin kreikkaa, pääosin joonialaista ja runomitan muovaamaa. Nykykreikannos avaa tilanteen ennen vaikeita alkuperäismuotoja. Fragmentin 5 hylätystä esineestä erillinen arkiharjoituksemme siirtyy sanoihin είχα (minulla oli) ja έχω (minulla on), kuvaillen lyijykynän aiempaa ja nykyistä paikkaa.

Kreikan opetusantologiat esittelevät Arkhilokhosta alkutekstin, nykykreikannosten ja selitysten avulla. Avaa Kreikan kielen keskuksen fragmentti 5 West ja lue ensin nykykreikannos ja kilpiepisodin selitykset. Siirry oman pöydän ääreen: pidä lyijykynää, pane se vihkon viereen ja sano Πριν είχα το μολύβι στο χέρι (Ennen minulla oli lyijykynä kädessä) sekä Τώρα το έχω στο τραπέζι (Nyt minulla on se pöydällä). Pidä είχα (minulla oli) ja έχω (minulla on) näkyvissä siirtäessäsi esinettä. Pari kuvailee toisen muutoksen. Harjoittelet arkista nykykreikkaa; antiikin joonialaiset muodot tarvitsevat erillisen selityksen.

• Westin numerot ovat moderneja viitteitä, eivät antiikin nimiä.
• Nelirivinen kilpiteksti voi olla kokonainen runo, vaikka sitä kutsutaan fragmentiksi.
• Aristoteles nimeää puuseppä Kharonin Gyges-runon puhujaksi.