Elämä
Evgenia Fakinou syntyi Egyptin Aleksandriassa 1945 ja kasvoi Ateenassa. Hän opiskeli graafista alaa, kouluttautui matkailuoppaaksi ja työskenteli lehtien graafikkona. Vuonna 1975 hän loi Ντενεκεδούπολη-esineteatterin (Peltipurkkikaupunki) hylätyistä astioista ja arkisista materiaaleista. Liike ja puhe tekivät esineiden pienestä näyttämöstä paikan yhteisöä ja valtaa koskeville kysymyksille. Vuoden 2025 haastattelussa hän muisteli viittä vuosina 1975–1981 esitettyä näytelmää. Hanke kuului diktatuurin jälkeiseen kulttuurimuutokseen, jossa lastenteatteri käsitteli politiikkaa mielikuvituksen avulla.
Esikoisromaani Αστραδενή (Astradeni) ilmestyi 1982. Vaikka päähenkilö on tyttö, Fakinou on selittänyt, ettei kirjoittanut nuortenromaania. Sen jälkeen syntyi laaja aikuisten proosatuotanto aiempien kuvitettujen kirjojen ja teatterin rinnalle. Η μέθοδος της Ορλεάνης (Orléansin menetelmä) sai lukijoiden palkinnon 2005. Φιλοδοξίες κήπου (Puutarhan kunnianhimot), ilmestynyt 2007, sai valtion novellipalkinnon vuodelta 2008. Käännökset ovat vieneet teoksia maailmalle; kreikankieliset äänet säilyttävät sukupolvien, paikkojen ja vaikeasti ilmaistavien kuvitelmien eroja.
Teokset

Ντενεκεδούπολη (Peltipurkkikaupunki) antaa hylättyjen purkkien muodostaa yhteisön, jonka kohtaamisissa näkyvät valta, yhteistyö ja vastarinta. Esineteatteri muuttaa katsetta tavallisesti pois heitettävään. Pohjois-Kreikan kansallisteatteri palasi aineistoon vuoden 2011 esityksellä Στη Ντενεκεδούπολη (Peltipurkkikaupungissa), joka yhdisti esineteatteria, mustaa teatteria ja animaatiota. Ohjelma nimeää tekstin Fakinoun ja musiikin Giannis Markopoulosin työksi. Tarinan, materiaalin ja esityksen yhteys selittää elämää alkuperäisen pienen näyttämön jälkeen.
Αστραδενή (Astradeni) tarkastelee maan sisäistä muuttoa tytön siirtyessä perheineen Symiltä Ateenaan. Koulu, työ ja vieraat odotukset tekevät muutosta enemmän kuin osoitteen vaihdon. Το έβδομο ρούχο (Seitsemäs vaate, 1983) yhdistää kolme naissukupolvea historiaan ja myyttiin. Φιλοδοξίες κήπου (Puutarhan kunnianhimot, 2007) tuo Ifigeneian, Ariadnen ja Robinson Crusoen uusiin keskusteluihin. Γράμματα στη Χιονάτη (Kirjeitä Lumikille, 2020) keskittyy hylätyn kylän naiseen ja salaperäiseen puhumattomaan tyttöön. Todellisuus ja mielikuvitus elävät rinnakkain. Esineteatteri tarjoaa oppijalle konkreettisen ensiaskelen ennen vaativampia kertojaääniä.
Perintö nyky-Kreikassa
Fakinoun esineteatteri jatkuu esimerkiksi Pohjois-Kreikan kansallisteatterin Στη Ντενεκεδούπολη-esityksessä (Peltipurkkikaupungissa). Avaa vuoden 2011 tuotannon esittely ja etsi purkkien kuvauksesta άδεια (tyhjät). Piirrä rasia ja kansi. Anna omalle mielikuvitusnukellesi uusi nimi ja kaksi keskustelurepliikkiä. Tyhjennä nappirasia: Το κουτί είναι άδειο (Rasia on tyhjä). Pane napit takaisin: Το κουτί είναι γεμάτο (Rasia on täysi). άδειο ja γεμάτο mukautuvat neutrisukuiseen sanaan κουτί. Kuvaile piirrosta parille ja kerro, mitä esinettä tarvitset seuraavaksi. Näin teatterin mielikuvitus yhdistyy kotona hyödylliseen kieleen.
Tiesitkö?
- Hän työskenteli lehtigraafikkona.
- Ντενεκεδούπολη (Peltipurkkikaupunki) käytti hylättyjä esineitä esiintyjinä.
- Vuonna 2025 hän selitti, ettei Αστραδενή (Astradeni) syntynyt nuortenromaaniksi.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Ντενεκεδούπολη — αντικειμενοθέατρο | Peltipurkkikaupunki — esineteatteri | 1975 |
| Αστραδενή | Astradeni | 1982 |
| Το έβδομο ρούχο | Seitsemäs vaate | 1983 |
| Η μέθοδος της Ορλεάνης | Orléansin menetelmä | 2005 |
| Φιλοδοξίες κήπου | Puutarhan kunnianhimot | 2007 |
| Γράμματα στη Χιονάτη | Kirjeitä Lumikille | 2020 |
Lause muistettavaksi
Η γραφή παρηγορεί αλλά δεν επουλώνει τα τραύματα.
I grafí parigorí allá den epoulóni ta trávmata.
Kirjoittaminen lohduttaa muttei paranna haavoja.

























































































