Apollonios Rhodoslainen

Apollonios Rhodoslainen, myös Apollonius Rhodius, työskenteli 200-luvun eaa. kreikkalaisessa kirjallisuusmaailmassa. Ptolemaiosten Egyptin Aleksandria oli sen keskus: runous, kirjojen kerääminen ja vanhojen tekstien tutkiminen kuuluivat samaan oppineeseen ympäristöön. Antiikin kertomukset yhdistävät hänet kuninkaalliseen kirjastoon. Uraa koskevat todisteet ovat hajanaisia, eikä syntymää tai kuolemaa voi ajoittaa varmasti. Rhodoslainen yhdistää hänet saareen todistamatta syntymäpaikkaa. Epäonnistunutta julkista luentaa, Rhodokselle lähtöä ja Kallimakhos-riitaa koskevia tarinoita on käsiteltävä varoen, ei aukottomana elämäkertana.

Hänen pysyvä läsnäolonsa perustuu nelikirjaiseen eepokseen Αργοναυτικά (Argonauttien retki). Hän muokkasi vanhasta Iasonin Argo-retken myytistä yhtenäisen kertomuksen, jota lukeminen ja tulkinta rikastivat. Muu runous ja oppineet kirjoitukset säilyvät vain katkelmina tai mainintoina. Kokonainen eepos tarjoaa siksi luotettavamman lähtökohdan kuin värikkäät elämäkertatarinat. Se näyttää myös kiinnostusten laajuuden: matkat, paikallisperinteet, henkilösuhteet ja Homerokselta peritty kieli. Kertojan huomio Medeian ahdistuneisiin tunteisiin kuuluu kuviteltuun tarinaan. Se ei suoraan kerro runoilijan omasta rakkauselämästä.

Eepos Αργοναυτικά (Argonauttien retki) seuraa kultaisen taljan etsintää. Kirjat I ja II vievät seurueen Kreikan lähtöpaikasta Kolkhiiseen kohtaamisten ja meriesteiden kautta. Kolmannessa Medeian rakkaus Iasoniin ja apu kuningas Aieteen asettamissa tehtävissä nousevat keskiöön. Neljäs kertoo taljan saamisesta, paosta ja mutkikkaasta paluusta. Nämä ovat saman runoelman neljä osaa, alla kertomuksen mukaisessa järjestyksessä. Erillisiä kirjoitusajankohtia ei tunneta.

Apollonios kirjoittaa heksametriä ja Homeroksen muovaamaa oppinutta eeposkieltä. Paikkojen ja perinteiden kuvaukset yhdistyvät epäröinnin, halun ja pelon tarkkailuun. Medeian odotus ennen tapaamista näkyy levottomissa katseissa, äänissä ja ruumiin reaktioissa. Lainattu säe kuvaa parin hiljaisuutta ennen keskustelua. Tunteiden haavoittuvuus tulee näin osaksi sankariteoista muistettua seikkailua. Paluu yhdistää maantieteen ja myytin: se on kirjallinen reitti, ei nykyajan purjehdusopas. A2-tehtävä käyttää siksi vain yksinkertaista menomatkan nuolta. Nykykreikan από / προς (jostakin / kohti) kuvaavat lähtökohtaa ja suuntaa. Ne ovat uutta harjoituskieltä, eivät lainauksia antiikin runosta.

Avaa Kreikan kielen keskuksen esitys Argonauttien retken neljästä kirjasta ja käytä nykykreikan tiivistelmää antiikin tekstin rinnalla. Piirrä kaksi pistettä, Iolkos ja Kolkhis, sekä yksi menonuoli. Sano Η Αργώ ταξιδεύει από την Ιωλκό προς την Κολχίδα (Argo matkustaa Iolkoksesta kohti Kolkhista). Merkitse από (jostakin) lähtöpisteeseen ja προς (kohti) nuolen kärkeen. Tee sitten nykyinen reitti kahden tutun paikan välille samalla kreikan mallilla. Lisää Το πλοίο φεύγει από το λιμάνι (Laiva lähtee satamasta). Harjoittelet lähtöpaikkaa ja suuntaa nykykreikaksi; antiikin heksametri vaatii edelleen tuettua lukemista ja selittävää versiota, ei ole A2-keskustelua.

• Taulukon neljä kohtaa ovat saman eepoksen kirjoja, eivät erillisiä runoelmia.
• Rhodoslainen yhdistää runoilijan saareen vahvistamatta syntymäpaikkaa.
• Lainattu hiljaisuus kuuluu kertojan kuvaukseen Iasonista ja Medeiasta, ei henkilökohtaiseen tunnustukseen.