Nikos Papazoglou

Nikos Papazoglou syntyi Thessalonikissa 20. maaliskuuta 1948. Hän alkoi esiintyä 1960-luvulla muun muassa Fratelli- ja Olympians-yhtyeissä. Zealotin kanssa hän matkusti Länsi-Saksaan ja äänitti Milanossa etsien kansainvälistä tietä ennen paluutaan Kreikkaan. Kohtaamiset Dionysis Savvopoulosin, Nikos Xydakisin ja Manolis Rasoulisin kanssa toivat hänet uuteen luovaan piiriin. Hän osallistui Savvopoulosin Aristofanes-hankkeeseen Αχαρνής (Akharnalaiset) ja nousi vuonna 1978 keskeiseksi lauluääneksi levyllä Η εκδίκηση της γυφτιάς (Mustalaisten kosto), jonka musiikki on pääosin Xydakisin ja sanat Rasoulisin.

Thessaloniki pysyi hänen äänitys- ja tuotantotyönsä tukikohtana. Papazoglou rakensi Agrotikon-studion omalla teknisellä työllään ja perusti Stroggyloi Diskoin auttaakseen nuorempia muusikoita ensilevytyksissä. Tuettuihin lauluntekijöihin kuuluivat Sokratis Malamas ja Thanasis Papakonstantinou. Omiin levyihin lukeutuvat Χαράτσι (Vero, 1984), Μέσω νεφών (Pilvien halki, 1986), Σύνεργα (Työkalut, 1990) ja Μάισσα σελήνη (Lumoava kuu, 2005). Työ ulottui myös elokuvaan: vuonna 2005 hän sai Kreikan valtion musiikkipalkinnon Eleni Alexandrakin elokuvasta Η νοσταλγός (Kotia kaivannut nainen). Hän kuoli 17. huhtikuuta 2011.

Papazogloun työ yhdisti laulajan äänen äänittämisen, sovittamisen ja tuottamisen käytäntöihin. Yhtyekokemus säilyi osana sointia, jossa kreikkalainen populaarilaulu kohtasi nykysoittimet ja esitystavat. Yhteislevy Η εκδίκηση της γυφτιάς (Mustalaisten kosto, 1978) teki työnjaon näkyväksi: Xydakis ja Rasoulis tekivät suuren osan musiikista ja sanoista, Savvopoulos tuotti ja Papazoglou oli keskeinen tulkitsija. Myöhemmät omat levyt yhdistivät hänen lauluntekoaan muiden kirjoittamiin sanoihin. Χαράτσι (Vero, 1984) sisältää laulun Αύγουστος (Elokuu), kun taas Μάισσα σελήνη (Lumoava kuu, 2005) sisältää elokuvalaulun Στιγμές (Hetkiä).

Studio oli itsenäinen kulttuurinen panos. Agrotikonissa ideat muuttuivat levyiksi laitteiden, teknisen tiedon ja yhteistyön avulla tarjoten nuoremmille tekijöille kehitystilaa. Pieni esimerkki ohjelmistosta on Καλημέρα (Hyvää huomenta) levyltä Μέσω νεφών (Pilvien halki, 1986), Takis Simotasin sanoin. Alussa kuuluu arkinen ajanilmaus το πρωί, aamulla. Nimen tervehdys tarjoaa helpon kieliopintojen alun; kokonainen laulu vaatii enemmän kuuntelutukea. Näin oppija siirtyy äänitetystä äänestä ilmaisuun, joka sopii heti aamun kohtaamiseen.

Papazogloun tallenteet avaavat sekä arkikreikkaa että musiikkihistoriaa. Avaa YouTuben Nikos Papazoglou - Topic -kanavalta Kalimera albumilta Μέσω νεφών (Pilvien halki, 1986). Lue kreikankielinen nimi Καλημέρα ja kuuntele alusta ilmaus το πρωί, aamulla. Kokeile kolmea kohtaamista: tervehdi naapuria aamulla sanalla Καλημέρα, myöhemmin päivällä tai illalla sanalla Καλησπέρα ja sano Καληνύχτα erotessasi yöllä tai mennessäsi nukkumaan. Harjoittele toisen kanssa vaihtamalla aikaa ja päättämällä, saavutko vai lähdetkö. Laulu antaa todellisen kulttuurisen lähtökohdan; tervehdystehtävä käyttää tavallista puhuttua kreikkaa.

• Agrotikon oli hänen studionsa Thessalonikin Toumbassa.
• Hyvää huomenta on Takis Simotasin sanoittama.
• Hetkiä esiintyy levyllä Lumoava kuu ja Eleni Alexandrakin elokuvassa Kotia kaivannut nainen.