Antonis Fostieris

Antonis Fostieris syntyi Ateenassa vuonna 1953, ja hänen sukunsa juuret ovat Amorgoksella. Hän opiskeli oikeustiedettä Ateenassa ja oikeushistoriaa Pariisissa. Ensimmäinen kokoelma Το Μεγάλο Ταξίδι (Suuri matka) ilmestyi vuonna 1971. Muiden kirjailijoiden julkaisemisesta tuli rinnakkainen tehtävä: hän johti Η Νέα Ποίηση (Uusi runous) -lehteä 1974–1976 ja teki Thanasis Niarchosin kanssa vuosijulkaisua Ποίηση (Runous) 1975–1981. Tammikuussa 1981 he perustivat Η Λέξη (Sana) -kirjallisuuslehden, jota julkaisivat ja johtivat vuoteen 2010.

Hänen kirjalliseen työhönsä kuuluu myös kääntäminen ja antologioiden toimittaminen. Hän käänsi Max Jacobin teoksen Συμβουλές σ’ ένα νέο ποιητή (Neuvoja nuorelle runoilijalle), joka julkaistiin kreikaksi vuonna 1984. Niarchosin kanssa hän kokosi teoksen Έλληνες ποιητές για τη θάλασσα (Kreikkalaisia runoilijoita merestä, 1997). Hänen runouttaan on Kreikan ja Kyproksen kirjallisuuden oppikirjoissa, ja sitä on tallennettu hänen itsensä lukemana. Πολύτιμη Λήθη (Arvokas unohdus, 2003) sai valtion runopalkinnon vuonna 2004. Ateenan akatemia myönsi hänelle Ouranis-palkinnon koko tuotannosta vuonna 2010. Traakian Demokritos-yliopisto tarjoaa nykyään digitaalisen kokoelman hänen henkilökohtaisesta kirjallisuusarkistostaan.

Fostierisin runot liikkuvat tunteen ja ajattelun välillä ja antavat usein tutulle sanalle häiritsevän toisen merkityksen. Nimet kuten Πολύτιμη Λήθη (Arvokas unohdus, 2003) yhdistävät näennäisiä vastakohtia. Τοπία του Τίποτα (Ei-minkään maisemia, 2013) jatkaa kysymyksiä olemassaolosta ja kielen tavoittamiskyvystä. Teoksen Θάνατος ο Δεύτερος (Toinen kuolema, 2020) nimi tulee Johanneksen ilmestyksestä; runot yhdistävät kuolevaisuuden elämän arvoon, aikaan, hiljaisuuteen ja puheeseen.

Kieli yhdistää nykykreikkaa aikaisempien kausien sanoihin ja viittauksiin. Elpidoforos Intzebelisin haastattelussa 2022 hän selitti yhdistelmän tavaksi saada kreikan historiallinen jatkuvuus toimimaan runon sisällä. Tulos voi vaatia tarkkaa kontekstin, äänen ja monimerkityksisyyden havainnointia. Tämän sivun lyhyt lukuteksti tarjoaa ensin mukautettua arkikreikkaa.

Άπαντα – Τα ποιήματα 1970–2020 (Kootut runot 1970–2020, 2021) sisältää kymmenen kokoelmaa. Ποίηση και Ποιητική (Runous ja poetiikka, 2026) kokoaa haastatteluja, keskusteluja ja proosapohdintoja kirjoittamisesta. Runojen rinnalla ne näyttävät tekijän pohtimassa runon syntyä ja lukijan osallistumista.

Fostierisiin voi tutustua kouluantologioissa, hänen lukutallenteillaan ja Traakian Demokritos-yliopiston digitaalisessa arkistossa. Arkisto yhdistää runot käsikirjoituksiin, kirjallisuuslehtiin ja taiteilijoiden kuvallisiin vastauksiin. Avaa pientä kieliharjoitusta varten Kastaniotisin sivu teoksesta Άπαντα – Τα ποιήματα 1970–2020 (Kootut runot 1970–2020) ja etsi kokoelmaluettelosta Πολύτιμη Λήθη (Arvokas unohdus). Etsi sanakirjasta λήθη, unohtaminen, ja sen vastakohta μνήμη, muisti. Kirjoita kaksi omaa arkilausetta, jotka alkavat sanoilla Θυμάμαι ja Ξεχνώ: muistaa nimi, unohtaa osoite. Vaihda objektit ja lue ääneen. Kirjalliselle nimelle löytyy näin käytännöllinen yhteys ennen itse runojen lukemista.

• Η Λέξη tarkoittaa Sanaa: sopiva nimi lehdelle, jota hän johti Thanasis Niarchosin kanssa.
• Max Jacobin neuvot nuorille runoilijoille kuuluvat hänen käännöksiinsä.
• Yliopistoarkistossa on käsikirjoituksia ja tallenteita runoilijan omasta lukemisesta.