Ersi Sotiropoulou

Ersi Sotiropoulou, jonka englanninkielisissä kirjoissa nimi on Ersi Sotiropoulos, syntyi Patraksessa vuonna 1953. Hän opiskeli filosofiaa ja kulttuuriantropologiaa Firenzessä ja työskenteli kulttuurineuvonantajana Kreikan suurlähetystössä Roomassa. Hän kirjoittaa runoja, romaaneja, pienoisromaaneja ja novelleja sekä on kokeillut visuaalista ja konkreettista runoutta. Paikkojen ja muotojen välillä liikkuminen kuuluu hänen taiteelliseen uraansa.

Vuonna 1984 hän järjesti Kavafis-näyttelyn Rooman Palazzo Veneziassa. Tutkimus herätti kysymyksiä runoilijan Pariisin-vierailusta ja auttoi myöhemmin synnyttämään vuonna 2015 ilmestyneen romaanin Τι μένει από τη νύχτα (Mitä yöstä jää). Romaani kasvoi tutkimuksen ja kuvittelun kautta paljon pidemmän ajan kuin sen kertomat kolme Pariisin päivää. Aiempi Ζιγκ ζαγκ στις νεραντζιές (Siksakkia pomeranssipuiden lomassa), jonka ensipainos ilmestyi vuonna 1999, sai valtion romaanipalkinnon ja Diavazon romaanipalkinnon vuonna 2000.

Kansainväliset lukijat kohtaavat hänen työnsä kääntäjien kautta. Karen Emmerichin englanninnos romaanista Mitä yöstä jää sai ALTAn National Translation Award -proosakäännöspalkinnon vuonna 2019. Sotiropoulou julkaisee edelleen eri muodoissa; pienoisromaani Σενιορίτα (Señorita) ilmestyi huhtikuussa 2026. Hänen kreikankieliset kirjansa tarjoavat eripituisia lukukokemuksia tiiviistä novellista laajaan romaaniin.

Τι μένει από τη νύχτα (Mitä yöstä jää, 2015) seuraa Kavafista ja hänen veljeään Johnia Pariisissa kesäkuussa 1897. Toiminta keskittyy kolmeen päivään ja yöhön, ja kuvaus siirtyy runoilijan kuviteltuihin ajatuksiin, tavoitteisiin ja epäilyihin. Historiallinen tutkimus antaa kehyksen; sisäinen ääni kuuluu Sotiropouloun fiktioon. Vuoden 2016 haastattelussa hän selitti arkiston aukkojen eikä mullistavan löydön antaneen ensimmäisen sysäyksen.

Romaanissa Εύα (Eva, 2009) jouluaaton juhlasta palaava nainen kohtaa tuntemattoman Ateenan juhlavalaistuksen takana. Kulkureitti kaduilla järkyttää hänen vakiintunutta elämäänsä. Να νιώθεις μπλε, να ντύνεσαι κόκκινα (Tuntea sinistä, pukeutua punaiseen, 2011) tarkentaa pieniin tapahtumiin: loukkuun jäänyt ampiainen, satunnainen lause tai odottamaton kohtaaminen voivat muuttaa arjen tunneasteikkoa. Komedia ja draama pysyvät lähellä toisiaan.

Σενιορίτα (Señorita, 2026) sijoittaa naisen keskelle Méxicon katujuhlaa. Näissä kirjoissa kaupungissa liikkuminen on myös havaintojen liikkumista. Yksityiskohta voi horjuttaa selkeältä näyttävää kohtausta, ja lause siirtyä ulkoisesta teosta sen synnyttämään ajatukseen.

Aloita teoksen Τι μένει από τη νύχτα kustantajakuvauksesta ja kirjoita lyhyt nykykreikan huomio: romaani seuraa Kavafista Pariisissa vuonna 1897. Keksi sitten kaksi mahdollista yksityiskohtaa matkustajan illasta ja aloita sanoilla ίσως tai μπορεί να. Merkitse ne omaksi kuvitteluksesi ja vertaa muotoilua vuosiluvulliseen väitteeseen. Lue kolme lausetta ääneen ja vaihda yksi varma verbi mahdollisuutta ilmaisevaksi. Harjoittelet todisteen ja päätelmän eroa historiallisiin aukkoihin rakentuvan romaanin avulla. Mukautettu B2-teksti tukee tehtävää. Käytä pidempien kirjallisten lauseiden tukena sanakirjaa ja tarvittaessa käännöstä kreikan rinnalla.

• Hänen vuoden 1984 Kavafis-näyttelynsä järjestettiin Rooman Palazzo Veneziassa.
• Vuoden 2015 romaani keskittyy kolmeen Pariisin päivään ja yöhön kesäkuussa 1897.
• ALTAn vuoden 2019 proosakäännöspalkinto tunnusti Karen Emmerichin englanninnoksen.