Elämä
Niki Marangou syntyi Limassolissa Kyproksella vuonna 1948. Hänen isänsä oli kotoisin Famagustasta ja äitinsä Kozanista Pohjois-Kreikasta. Vuonna 2008 hän kertoi haastattelussa kirjailija Michel Faisille, että hänellä oli onni kasvaa talossa, jossa oli kirjoja, vanhoja kirjoja. Vuosina 1965–1970 hän opiskeli sosiologiaa Länsi-Berliinissä. Myöhemmin hän kirjoitti tarvinneensa Nikosian turruttavia iltapäiviä muistaakseen taas, kuka hän oli.
Kyprokselle palattuaan hän työskenteli noin kymmenen vuotta dramaturgina Kyproksen valtionteatterissa. Vuonna 1980 hän avasi Nikosiassa Kochlias-kirjakaupan, joka myös kustansi kirjoja, ja johti sitä vuoteen 2007. Hän oli myös taidemaalari ja grafiikan tekijä: hänellä oli seitsemän yksityisnäyttelyä, ensimmäinen vuonna 1975, ja hän osallistui Ljubljanan grafiikkabiennaaliin (1993) ja Kairon biennaaliin (1996). Jonkin aikaa hän opetti keramiikkaa sokeille lapsille. Hän kuului Kreikan kirjailijaseuraan ja Kyproksen kirjailijaliittoon ja matkusti paljon, ennen kaikkea Lähi-idässä, Turkissa ja Egyptissä.
Samana päivänä julkaistujen uutisten mukaan hän kuoli 7. helmikuuta 2013, kun auto, jossa hän matkusti, kaatui Faijumin lähellä noin 100 kilometriä Kairosta etelään. Tuolloin hän kirjoitti romaania, joka sijoittuu 1800-luvun Ateenaan ja jossa on rinnakkaisia tarinoita vuoden 1945 Famagustasta ja nykyajasta.
Teokset
Marangou kirjoitti kreikaksi monissa lajeissa. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Τα από κήπων (Puutarhoista) ilmestyi noin vuonna 1981. Αρχή Ινδίκτου (Indiktionin alku, 1987) saa nimensä bysanttilaisesta kalenterista, jossa vuosi alkoi 1. syyskuuta. Hänen runoutensa ja proosansa saivat Kyproksen valtionpalkintoja, muun muassa teoksista Αρχή Ινδίκτου ja novellikokoelmasta Μια στρώση άμμου (Hiekkakerros, 1990). Vuonna 1998 hän sai Aleksandriassa Kavafis-runopalkinnon, ja vuonna 2006 Ateenan akatemia palkitsi teoksen Divan (2005), joka kokoaa hänen runonsa vuosilta 1967–2000.
Paikat ja matkat kulkevat hänen kirjojensa läpi. Γιατρός από τη Βιέννη (Lääkäri Wienistä, 2003), jota LiFO-lehden muistokirjoitus kutsui omaelämäkerralliseksi, seuraa kyproslaisen lääkärin tarinaa Famagustan ja Wienin välillä; sen saksankielinen käännös (2008) on nimeltään Von Famagusta nach Wien. Hän sanoi, että kirja antoi hänelle mahdollisuuden kirjoittaa Wienistä ja Aleksandriasta. Diavazo-lehti valitsi hänen novellikokoelmansa Ο δαίμων της πορνείας (Himon demoni) vuoden 2007 kymmenen parhaan kreikkalaisen novellikokoelman joukkoon, ja Γεζούλ (Gezoul, 2010) on Estia-kustantamon Ateenassa julkaisema romaani. Hän kirjoitti myös kyproslaisia satuja lapsille ja käänsi kreikaksi Joachim Sartoriuksen kirjan Aleksandria.
Perintö nyky-Kreikassa
Hänen nimensä elää ennen kaikkea King’s College Londonin The Niki Marangou Project -hankkeen kautta. Sen vuonna 2016 perustettu käännöspalkinto on vuodesta 2019 pyytänyt brittiläisten yliopistojen opiskelijoita kääntämään hänen runonsa nykykreikasta englanniksi, ja hänen muistokseen pidetään vuosittain luento: kahdeksas pidettiin Kyproksen talossa Ateenassa huhtikuussa 2026 aiheesta runouden määritelmä. Kokeile lyhyttä reittiharjoitusta hänen teoksensa Γιατρός από τη Βιέννη pohjalta: kirjoita muistiin saksankielisen nimen kaksi kaupunkia, Αμμόχωστος (Famagusta) ja Βιέννη (Wien), ja kerro sitten oma matkasi kolmella kreikkalaisella lauseella, esimerkiksi Πήγα από τη Λεμεσό στη Λευκωσία (Menin Limassolista Nikosiaan) ja Γύρισα το βράδυ (Palasin illalla). Merkitse, mitkä lauseet tulevat muistista ja mitkä voisit todistaa. Nämä ovat omia harjoituslauseitamme, eivät hänen sanojaan.
Tiesitkö?
- Vuonna 2004 hänen runonsa Τριαντάφυλλα (Ruusut) valittiin ripustettavaksi NHS-sairaaloiden odotushuoneisiin Isossa-Britanniassa.
- Hänen perheensä yhdisti kreikkalaisen maailman kaksi laitaa: isä oli Famagustasta Kyprokselta ja äiti Kozanista Makedoniasta.
- Vähän ennen kuolemaansa hän lähetti LiFO-lehdelle raportin Jaipurin kirjallisuusfestivaalilta Intiasta; lehti julkaisi sen uudelleen vuonna 2022.
- Hänen kirjakauppansa nimi Κοχλίας on oppinut kreikan sana etanan kierteiselle kuorelle, ja nykyään se tarkoittaa myös ruuvia.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Τα από κήπων | Puutarhoista — ensimmäinen runokokoelma | c. 1981 |
| Αρχή Ινδίκτου | Indiktionin alku — runoja, Kyproksen valtionpalkinto | 1987 |
| Μια στρώση άμμου | Hiekkakerros — novelleja, Kyproksen valtionpalkinto | 1990 |
| Γιατρός από τη Βιέννη | Lääkäri Wienistä — Famagustasta Wieniin | 2003 |
| Divan | Divan — runoja 1967–2000, Ateenan akatemian palkinto | 2005 |
| Γεζούλ | Gezoul — romaani | 2010 |
Lause muistettavaksi
Από παιδί είχα μια εμμονή με τις λέξεις.
Apó pedí íha mia emmoní me tis léxis.
Lapsesta asti minulla on ollut pakkomielle sanoihin.


























































