Anna Kokkinou

Anna Kokkinou syntyi Shubrassa, Kairon kaupunginosassa, ja kasvoi kaupungin kreikkalaisyhteisössä. Vuoden 2012 haastattelussa hän muisteli seuranneensa perheen parvekkeelta vilkkaan risteyksen kauppoja ja sanoi olevansa lopulta ”tehty Kairon aineksista”. Hän tuli Ateenaan opiskelemaan 1960-luvun lopulla, kirjoittautui kreikan filologiaan ja vaihtoi sen pian näyttämökouluun. Karolos Kounin teatterin, Theatro Technisin, esitykset Beckettin Leikin lopusta alkaen ratkaisivat hänen suuntansa.

Ensimmäiset roolinsa hän teki Xenia Kalogeropouloun lastenteatterissa. Sitten Lefteris Vogiatzis kutsui hänet ryhmään, josta tuli Kykladon-kadun Η Σκηνή (Näyttämö), ryhmä, jonka hän myöhemmin sanoi muovanneen tapansa katsoa asioita. Sen päätyttyä hänen oli vaikea sopeutua muihin ryhmiin. Talvella 1990 hän löysi Makrygiannista Koutlidis-säätiön omistaman sortuneen, kattoa vailla olevan varaston, pyysi saada vuokrata sen ja myi omien sanojensa mukaan ainoan kotinsa muuttaakseen sen teatteriksi. Nimen Σφενδόνη (Linko) ehdotti Vasilis Dioskouridis. Teatteri on ollut hänelle sekä tukikohta että pitkä taistelu: vuonna 2019 hän julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän pyysi hallitusta auttamaan teatterin pelastamisessa vuokrakiistaan liittyvältä häädöltä.

Kokkinou työskentelee usein tekstien kanssa, joita ei ole kirjoitettu näyttämölle. Teatteri avattiin hänen Georgios Vizyinosin novelleihin perustuvalla yksinesityksellään, joka on dokumentoitu nimellä Μορφές από το έργο του Βιζυηνού (Hahmoja Vizyinosin tuotannosta). Hän ei tuntenut olevansa valmis esiintymään yksin, hän kertoi myöhemmin, mutta teatterin oli auettava; hän odotti noin kahtakymmentä esityspäivää, ja esitys pysyi ohjelmistossa kaksi ja puoli vuotta. Vuonna 2014 hän ohjasi ja esitti teoksen Εγώ ο Θουκυδίδης ένας Αθηναίος (Minä, Thukydides, ateenalainen), joka koottiin Thukydideen katkelmista N. M. Skouteropouloksen nykykreikkalaisena käännöksenä, muun muassa Meloksen dialogista, Kerkyran sisällissodasta ja Perikleen hautajaispuheesta. Hän oli kertoja, suunnitteli lavastuksen ja puvut ja vei esityksen kiertueelle yläkouluihin ja lukioihin eri puolille Kreikkaa.

Myöhempiä töitä Sfendonissa ovat REM/κήπος (REM/Puutarha, 2018), joka sai innoituksensa matkasta Vizyinosin synnyinseudulle Itä-Traakiaan ja hänen lapsuutensa puutarhasta Kairossa, sekä Herondasin Οι Μίμοι (Miimit) Theodoros Stefanopouloksen käännöksenä, ensi kertaa esitetty vuonna 2019, jossa hän myös näytteli. Herondasin luo häntä veti hänen mukaansa kieli. Huhtikuussa 2020 hän äänitti pukuhuoneessaan Vizyinosin novellin Ο Μοσκώβ Σελήμ (Moskov Selim) Stavros Niarchos -säätiön kulttuurikeskuksen verkkosarjaan Αναγνώσεις (Luennat). Tammikuussa 2022 hän esitti ensimmäistä kertaa teoksen Αφανισμός (Sammuminen), näyttämöversionsa Thomas Bernhardin viimeisestä romaanista, käytännössä yhden pitkän monologin.

Yli kolmen vuosikymmenen ajan Sfendoni on pitänyt elossa pientä itsenäistä näyttämöä Ateenan keskustassa, ja Kokkinoun työ siellä näyttää, miten kreikkalainen proosa, 1800-luvun novelleista käännettyyn antiikin historiankirjoitukseen, voi muuttua puhutuksi teatteriksi. Hänen vuoden 2020 äänitteensä novellista Ο Μοσκώβ Σελήμ (Moskov Selim) esiteltiin SNFCC:n Αναγνώσεις-sarjassa luentana nuorille ja opiskelijoille. Kokeile lyhyttä tehtävää: kuuntele ensimmäinen minuutti ja merkitse vinoviivalla jokainen kohta, jossa hän pitää tauon tai vetää henkeä. Vizyinos kirjoittaa 1800-luvun kirjallista kreikkaa, joten pidä tätä rytmin kuunteluharjoituksena eikä täydellisenä ymmärtämisenä. Kirjoita sitten oma lause jostakin lapsuutesi paikasta, alleviivaa painolliset tavut, merkitse tauot ja lue lause ääneen kahdesti siirtäen toisella kerralla yhtä taukoa.

• Hän myi ainoan kotinsa perustaakseen Sfendoni-teatterin Makrygianniin.
• Hänen Vizyinos-yksinesityksensä piti kestää kaksikymmentä päivää, ja se pysyi ohjelmistossa kaksi ja puoli vuotta.
• Hänen Thukydides-esityksensä kiersi kouluja eri puolilla Kreikkaa.
• Hän päätti ryhtyä näyttelijäksi nähtyään Beckettin Leikin lopun Theatro Technisissä.