Maria Mitsora

Maria Mitsora (kreikaksi Μαρία Μήτσορα) syntyi Ateenassa 1946. Ateenalaisen LiFO-lehden haastattelussa vuonna 2013 hän kutsui itseään aidoksi ateenalaiseksi: hän syntyi synnytyslaitoksessa Solonoskadulla, kasvoi Nea Smyrnissä ja on asunut Kolonakissa vuodesta 1964. Hän opiskeli sosiologiaa Pariisissa, Sorbonnessa ja Vincennesissä, jossa hän jätti tutkielman pienryhmien dynamiikasta. Haastatteluissa hän on muistellut 1960-luvun Lontoota ja Pariisin toukokuuta 1968.

Hän on matkustanut paljon, napapiiriltä Haitille ja Pekingistä sandinistien Nicaraguaan, Orinocolle ja Bogotáan, ja opetteli espanjaa tunteakseen Latinalaisen Amerikan paremmin. Hänen mukaansa hän alkoi kirjoittaa vasta kolmenkymmenen jälkeen. Hän kuvaa itseään noiden vuosien ”underground”-kirjailijaksi, mutta ei beat-kirjailijaksi, ja mainitsee ystäväpiirin, johon kuuluivat taidemaalari Alexis Akrithakis ja runoilija Tasos Denegris; heidän vallankumouksensa oli hänen mukaansa ennen kaikkea esteettinen ja suurelta osin vastareaktio sotilasjuntalle. 1970-luvun lopulla hän teki yhteistyötä Σήμα-lehden (Merkki) kanssa, joka joutui oikeuteen ”julkisen siveellisyyden loukkaamisesta”, ja suostui Αμφί-lehden vastaavaksi julkaisijaksi sen ensimmäisenä vuonna, koska kukaan muu ei halunnut.

Hänen ensimmäinen kirjansa, novellikokoelma Άννα, να ένα άλλο (Anna, tässä toinen), ilmestyi 1978. Marraskuussa 2025 LiFO julkaisi tekstin teoksesta Ανθός ΜεταΝοήματος, keskeneräisestä kirjasta, jonka Patakis on ilmoittanut julkaisevansa 2026.

Mitsoran romaanit ovat Σκόρπια δύναμη (Hajallaan oleva voima, 1982), Η περίληψη του κόσμου (Maailman tiivistelmä, 1985), Ο ήλιος δύω (1997) ja Καλός καιρός / μετακίνηση (Hyvä sää / Siirtyminen, 2005). LiFO-lehden ensimmäisessä numerossa kirjailija Stathis Tsagarousianos kuvasi hänen varhaisia kirjojaan omistetuiksi ”niille, jotka elivät puutteen kanssa”: koviksi, aforistisiksi, tyyliltään rockiksi ja punkiksi. Hän lisäsi, että Σκόρπια δύναμη oli 1980-luvulla tullut nuorille evankeliumiksi. Ο ήλιος δύω vie heroiinin maailmaan; nimi yhdistää sanat ο ήλιος (aurinko) ja δύω, verbin ensimmäisen persoonan muodon, odotetun ο ήλιος δύει (aurinko laskee) sijaan. Teoksella Καλός καιρός / μετακίνηση hän kertoi halunneensa ”kirjoittaa jotain myönteistä”.

Hänen lyhyempi proosansa on yhtä monipuolista. Με λένε λέξη (Nimeni on Sana, 2008) on omaelämäkerrallinen kertomus Patakisin sarjaan Η κουζίνα του συγγραφέα (Kirjailijan keittiö). Από τη μέση και κάτω (Keskeltä alaspäin, 2014) kokoaa Ateenaan sijoittuvia novelleja, joista yksi tapahtuu vanhassa keskustassa Monastirakin lähellä. Η κυρία Τασία και ο Γουλιέλμος Καταβάθος (Rouva Tasia ja Goulielmos Katavathos, 2021) rakentaa runollista proosaa puutarhaan kadonneen sisäpihan ympärille. Vuonna 2018 Yale University Press julkaisi kuusitoista hänen novelliaan Jacob Moen kääntäminä nimellä On My Aunt’s Shallow Grave White Roses Have Already Bloomed; kustantajan mukaan ne kattavat neljäkymmentä vuotta ja kulkevat Ateenasta kuviteltuihin latinalaisamerikkalaisiin kaupunkeihin ja tieteiskirjallisuuden maisemiin.

Useimmat hänen uudemmista kirjoistaan julkaisee Patakis, joka julkaisi hänen vuoden 1978 esikoisteoksensa uudelleen 2007, ja Yalen käännös Margellos World Republic of Letters -sarjassa toi hänet englanninkielisten lukijoiden tietoon. Vuonna 2025 LiFO kutsui häntä hiljaiseksi mutta erittäin merkittäväksi läsnäoloksi kreikkalaisessa kirjallisuudessa. Kreikan harjoitusta varten lähde liikkeelle kahdesta hänen teoksensa nimestä. Lue ο ήλιος δύει (aurinko laskee) ja sitten Ο ήλιος δύω ja nimeä kummankin verbin persoona: ensin kolmas, sitten ensimmäinen. Katso sitten nimeä Με λένε λέξη (Nimeni on sana), jossa arkinen με λένε… (nimeni on…) esittelee ihmisen sijaan sanan. Kirjoita kaksi omaa ensimmäisen persoonan lausetta samalla mallilla, esimerkiksi Με λένε Μαρία (Nimeni on Maria) ja Με λένε βροχή (Nimeni on sade). Ne ovat omia harjoituslauseitamme, eivät lainauksia.

• Hänen romaaninsa nimi Ο ήλιος δύω yhdistää ”auringon” ensimmäisen persoonan verbiin, kun arkikielessä sanotaan ο ήλιος δύει.
• Hänen omaelämäkerrallinen kirjansa Με λένε λέξη leikittelee ilmauksella με λένε…, jolla kreikaksi kerrotaan oma nimi.
• Hän opiskeli sosiologiaa Pariisissa ja kirjoitti tutkielman pienryhmien dynamiikasta.
• Hänestä tuli Αμφί-lehden vastaava julkaisija sen ensimmäisenä vuonna, koska hänen muistinsa mukaan kukaan muu ei suostunut.