Elämä
Isokrates syntyi Ateenassa vuonna 436 eaa., viisi vuotta ennen Peloponnesoksen sodan alkua. Myöhempien Kymmenen puhujan elämäkertojen mukaan hänen isänsä Theodoros Erkhian demoksesta omisti työpajan, jossa orjat valmistivat auloksia, kaksoisruokopuhaltimia, joita usein kutsutaan ”huiluiksi”, ja pystyi antamaan lapsilleen erinomaisen koulutuksen. Sama perimätieto mainitsee nuorukaisen opettajina Prodikoksen, Gorgiaan ja Teisiaan. Sota vei perheeltä suuren osan sen omaisuudesta. Ateenan tappion jälkeen vuonna 404 eaa. Isokrates työskenteli joitakin vuosia logografina eli ammattimaisena oikeuspuheiden kirjoittajana; asiakkaat pitivät puheet itse.
Noin vuonna 390 eaa. hän avasi oman retoriikan koulun, jota hän kutsui mieluummin filosofiaksi. Hän opetti yli viisikymmentä vuotta ja vaurastui niin, että pystyi kustantamaan sotalaivan. Häneen liitettyjä oppilaita ovat historioitsijat Ephoros ja Theopompos, sotapäällikkö Timotheos, Kyproksen Nikokles sekä puhujat Isaios, Lykurgos ja Hypereides, vaikka osa nimistä perustuu vain antiikin perimätietoon. Hän vältteli kansankokousta vedoten heikkoon ääneensä ja arkuuteensa. Hän kirjoitti Antidosiksen 82-vuotiaana ja sai Panathenaikoksen valmiiksi noin 97-vuotiaana. Hän kuoli vuonna 338 eaa., pian Khaironeian taistelun jälkeen. Antiikin kertomus, jonka mukaan hän näki surusta nälkää kuolemaansa asti, on epävarma, sillä hänen viimeisiin päiviinsä ajoitettu kirje Filippokselle kuulostaa yhä toiveikkaalta.
Teokset
Isokrates kirjoitti proosaa luettavaksi eikä vain kuultavaksi. Hänen kuusi säilynyttä oikeuspuhettaan, kuten Αἰγινητικός (Aiginetikos), ovat logografivuosilta ja ajavat yksityisiä perintöä, rahaa ja omaisuutta koskevia asioita. Koulupuheet ovat erilaisia: ne levisivät kirjoitettuina tyylin ja poliittisen ajattelun malleina, usein puheiden muodossa, joita ei koskaan pidetty. Teoksessa Κατὰ τῶν σοφιστῶν (Sofisteja vastaan) noin vuonna 390 eaa. hän hyökkäsi opettajia vastaan, jotka lupasivat liikoja, ja esitti oman ohjelmansa: lahjakkuus, opetus ja harjoitus. Hänen Ἑλένης ἐγκώμιον (Helenan ylistys) arvostelee saman sankarittaren aiempaa käsittelyä, joka yleensä tunnistetaan Gorgiaan puheeksi, ja tarjoaa oman mallinsa.
Hänen tunnetuin teoksensa, Πανηγυρικός (Panegyrikos), ilmestyi noin vuonna 380 eaa. Se kehottaa kreikkalaisia lopettamaan riitansa ja yhdistymään Persiaa vastaan Ateenan ja Spartan johdolla. Myöhemmin, vuoden 346 eaa. teoksessa Φίλιππος (Filippos), hän kutsui Makedonian Filippos II:n johtamaan tätä sotaretkeä. Περὶ ἀντιδόσεως (Antidosis) puolustaa hänen elämäänsä ja opetustaan kuvitellun oikeudenkäynnin muodossa. Hänen tyylinsä tunnetaan pitkistä, huolellisesti rakennetuista periodeista, joissa on tasapainoiset jäsenet, samanlaiset loppusoinnut ja sujuva sointi. Isokrateelle puheen harjoittaminen oli myös arvostelukyvyn ja luonteen harjoittamista, ja myöhemmät retoriikan opettajat tutkivat häntä tarkasti.
Perintö nyky-Kreikassa
Isokrates on yhä klassillisten opintojen perusluettavaa, ja Kreikan kielen keskuksen antologia esittää hänen Helenansa uuskreikkalaisen käännöksen kera. Hänen Panegyrikoksen lauseensa kreikkalaisista ja sivistyksestä lainataan usein, joskus kaukana asiayhteydestään: puheessa se ylistää Ateenaa ja sen kulttuuria. Aloita tämän sivun lainauksesta ja omasta uuskreikkalaisesta käännöksestämme. Etsi alkutekstistä kaksi vastakohtaa: μηκέτι… ἀλλά (ei enää… vaan) ja μᾶλλον… ἤ (pikemmin… kuin). Kirjoita sitten kaksi omaa lausetta uuskreikaksi, suositus ja sen perustelu, esimerkiksi: Προτείνω να διαβάζεις λίγα ελληνικά κάθε μέρα, γιατί η γλώσσα θέλει επιμονή (ehdotan, että luet vähän kreikkaa joka päivä, koska kieli vaatii sinnikkyyttä). Mieti lopuksi, kuulostavatko lauseesi luokkahuoneen neuvolta vai oikeussalin perustelulta.
Tiesitkö?
- Myöhemmän anekdootin mukaan Isokrates vertasi itseään hiomakiveen: se ei itse leikkaa, mutta tekee raudasta terävän.
- Panathenaikoksessa hän kertoo olleensa 94-vuotias aloittaessaan teoksen ja 97-vuotias palatessaan viimeistelemään sen.
- Hänen nimissään on säilynyt yhdeksän kirjettä, mutta kaikki eivät ole varmasti hänen.
- Hänen koulunsa kilpaili Platonin Akatemian kanssa 300-luvun eaa. Ateenassa.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Αἰγινητικός | Aiginetikos — oikeuspuhe | ? |
| Κατὰ τῶν σοφιστῶν | Sofisteja vastaan | c. 390 BC |
| Πανηγυρικός | Panegyrikos (juhlapuhe) | c. 380 BC |
| Περὶ ἀντιδόσεως | Antidosis (Omaisuuden vaihdosta) | 354/353 BC |
| Φίλιππος | Filippos | 346 BC |
| Παναθηναϊκός | Panathenaikos | c. 339 BC |
Lause muistettavaksi
τὸ τῶν Ἑλλήνων ὄνομα πεποίηκε μηκέτι τοῦ γένους ἀλλὰ τῆς διανοίας δοκεῖν εἶναι, καὶ μᾶλλον Ἕλληνας καλεῖσθαι τοὺς τῆς παιδεύσεως τῆς ἡμετέρας ἢ τοὺς τῆς κοινῆς φύσεως μετέχοντας
NykykreikaksiΗ πόλη μας έκανε το όνομα των Ελλήνων να δηλώνει όχι πια την καταγωγή αλλά τη σκέψη, και να λέγονται Έλληνες περισσότερο όσοι μετέχουν στην παιδεία μας παρά όσοι έχουν απλώς την ίδια καταγωγή.
tò tôn Hellḗnōn ónoma pepoíēke mēkéti toû génous allà tês dianoías dokeîn eînai, kaì mâllon Héllēnas kaleîsthai toùs tês paideúseōs tês hēmetéras ḕ toùs tês koinês phýseōs metéchontas
Kaupunkimme on saanut kreikkalaisten nimen tarkoittamaan ei enää syntyperää vaan ajattelutapaa, niin että kreikkalaisiksi kutsutaan pikemmin niitä, jotka osallistuvat sivistykseemme, kuin niitä, joilla on vain yhteinen alkuperä.
