Konstantinos Tsatsos

Tsatsos syntyi Ateenassa 1. heinäkuuta 1899. Hän opiskeli oikeustiedettä Ateenan yliopistossa (1914–1918) ja teki vuodesta 1925 jatko-opintoja Heidelbergissä, missä uuskantilaisten koulukuntien oikeusfilosofia muovasi hänen ajatteluaan. Palattuaan Kreikkaan hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi Ateenassa vuonna 1929 ja sai vuonna 1933 oikeusfilosofian professuurin Ateenan yliopistosta; luennoillaan ja kirjoillaan hän oli kokonaiselle opiskelijasukupolvelle liberaalin, humanistisen oikeus- ja valtiokäsityksen ääni.

Hän oli läheisessä yhteydessä kirjallisuuden maailmaan. Vuonna 1930 hän avioitui runoilija Giorgos Seferisin sisaren Ioanna Seferiadin kanssa, joka oli itsekin kirjailija, ja hän kuului niin sanotun kolmekymmentäluvun sukupolven piiriin, niihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin, jotka etsivät modernia kreikkalaista kulttuuria. Seferisin kanssa hän kävi vuosina 1938–39 julkista esseekeskustelua runoudesta, jota luetaan yhä.

Vapautuksen jälkeen hän siirtyi politiikkaan: hän oli ministeri vuonna 1945, valittiin ensimmäisen kerran parlamenttiin vuonna 1946 ja toimi ministerinä useissa hallituksissa, muun muassa opetusministerinä (1949–1950); hän oli monta vuotta Konstantinos Karamanlisin läheinen työtoveri. Diktatuurin kaaduttua vuonna 1974 hän johti parlamentin valiokuntaa, joka laati uuden vuoden 1975 perustuslain. Kesäkuussa 1975 parlamentti valitsi hänet tasavallan presidentiksi, ja hän hoiti virkaa vuoteen 1980, jolloin Karamanlis seurasi häntä. Hänet oli valittu Ateenan akatemiaan vuonna 1961, ja hän oli sen puheenjohtaja vuonna 1966. Hän kirjoitti elämänsä loppuun asti ja kuoli Ateenassa 8. lokakuuta 1987.

Filosofina Tsatsos tutki oikeuden olemusta ja tulkintaa, oikeuden, moraalin ja valtion suhdetta sekä antiikin kreikkalaisten yhteiskunnallista ja poliittista ajattelua. Hän kuului humanistiseen perinteeseen: hänelle oikeus ei ollut vain sääntöjen tekniikkaa vaan arvojen ilmaus, ja kreikkalaisten polis pysyi vapaiden kansalaisten yhteisön esikuvana. Hänen tyylinsä oli klassinen ja selkeä, lähempänä esseetä kuin tutkielmaa, ja hän kirjoitti laajan tutkimuksen Kostis Palamasista, Παλαμάς (Palamas, 1936).

Hänen luetuin kirjallinen hetkensä on dialogi runoudesta Seferisin kanssa. Vuonna 1938 Tsatsos, joka kirjoitti klassiseen estetiikkaan koulittuna lukijana, arvosteli modernia runoutta sen hämäryydestä ja sen irtautumisesta selkeästä merkityksestä ja muodosta. Seferis vastasi teoksellaan Διάλογος πάνω στην ποίηση (Dialogi runoudesta) puolustaen modernin säkeen vapautta ja vaikeutta, ja Tsatsos vastasi puolestaan. Keskustelusta tuli klassinen kreikkalainen väittely modernismista, hetki, jolloin kolmekymmentäluvun sukupolven kaksi puolta pukivat ajatuksensa sanoiksi. Tekstit koottiin myöhemmin teokseksi Ένας διάλογος για την ποίηση (Dialogi runoudesta, 1975). Myöhemmin Tsatsos kääntyi lyhyen muodon puoleen ja julkaisi teossarjan Αφορισμοί και διαλογισμοί (Aforismeja ja mietiskelyjä, 1965–1969), lyhyitä pohdintoja elämästä, taiteesta, vallasta ja kuolemasta ranskalaisten moralistien hengessä.

Tsatsos on yksi niistä kreikkalaisista hahmoista, jotka yhdistivät yliopiston, kirjallisuuden ja valtion. Hänen roolinsa vuoden 1974 jälkeen palautetun demokratian ensimmäisinä vuosina kuuluu siihen nykyhistoriaan, jonka jokainen kreikkalainen koululainen oppii. Lukijoille keskeinen teksti on Seferisin ja Tsatsoksen runoutta koskeva kirjeenvaihto, jota julkaistaan säännöllisesti uudelleen ja tutkitaan klassisena kreikkalaisena väittelynä modernista runoudesta: lue se Seferisin runon rinnalla ja päätä, kummalla puolella olet. Hänen aforisminsa ovat niin lyhyitä, että edistynyt opiskelija voi lukea yhden päivässä harjoituksena tiiviissä, hiotussa kreikkalaisessa proosassa.

• Hän oli Giorgos Seferisin lanko: hänen vaimonsa Ioanna Tsatsou oli runoilijan sisar.
• Hänet valittiin Ateenan akatemiaan vuonna 1961, ja hän oli sen puheenjohtaja vuonna 1966.
• Hän oli ensimmäinen vuoden 1975 perustuslain mukaan valittu tasavallan presidentti.
• Myöhäisvuosinaan hän kirjoitti aforismikokoelmia, harvinaista lajityyppiä kreikaksi.