Elämä
Dimitra Kolliakou syntyi Ateenassa 1968 ja kasvoi siellä. Hän opiskeli klassista filologiaa Ateenan kansallisessa Kapodistrias-yliopistossa ja lähti noin vuoden työskentelyn jälkeen Kreikasta 22-vuotiaana. Skotlannissa hän teki Edinburghin yliopistossa väitöskirjan teoreettisesta kielitieteestä; hänen tutkimuksensa käsitteli nykykreikan ja englannin syntaksia ja semantiikkaa.
Kustantajan elämäkerran mukaan hän opetti kielitiedettä Newcastlen yliopistossa Englannissa vuosina 1995–2010 ja sen jälkeen Université Paris Diderot’ssa 2010–2014. Hän on myös vetänyt luovan kirjoittamisen työpajoja, Patakis-kustantamossa Ateenassa 2013–2016 ja Kreikan avoimessa yliopistossa 2017–2019. Nykyään hän asuu Pariisissa, jossa hän opettaa kirjallisuutta koulussa, ja hän kuuluu Εταιρεία Συγγραφέων -kirjailijaseuraan.
Hän julkaisi ensimmäisen kirjansa 33-vuotiaana ja on kirjoittanut kreikaksi koko ulkomailla viettämänsä ajan. Haastatteluissa hän on kertonut eläneensä muukalaisena hyvin monta vuotta ja vaihtaneensa useita Euroopan kaupunkeja, ja että hänen proosansa kosmopoliittisuus kumpuaa tästä elämästä. Vuonna 2023 hän myönsi, ettei tiedä, voiko ξενιτιά (elämä kaukana kotoa) -tunne koskaan ”parantua”.
Teokset
Hänen esikoisromaaninsa Το μαγείο (Lumous, Estia, 2001) alkaa unella, jossa isoisä on muuttunut laulukaskaaksi. Sitä seurasivat Jerusalemiin sijoittuva romaani Θερμοκρασία δωματίου (Huoneenlämpö, 2006) ja Η αρρώστια των βουνών (Vuoristotauti, 2009), neljä tiivistä pienoisromaania Englannissa ja Intiassa, jotka Τα Νέα -lehti luki muunnelmina naisen intohimosta. Ήμισυ του παντός (Puolet kaikesta) ilmestyi 2015; sen oppinut nimi kaiuttaa antiikin sananlaskua Αρχή ήμισυ παντός (Alku on puolet kaikesta).
Laajimman tunnustuksen toi Αλφαβητάρι εντόμων (Hyönteisaapinen, Patakis, 2018): kaksikymmentäneljä toisiinsa kytkeytyvää kertomusta, yksi kutakin kreikan aakkosta kohti, ja jokaisen kirjaimen takana hyönteinen ja ihmiset, joiden elämän se risteää. Kustantaja kuvaa sitä ”lumoavan Euroopan, pettymyksen tuottavan Euroopan” innoittamaksi. Kirjailija päätti olla painamatta lajityyppiä kanteen, koska kertomukset pysyvät koossa lähes kuin romaani. Kirja jakoi vuoden 2019 novellin ja pienoisromaanin valtionpalkinnon, vuoden 2018 kirjoista, Dimitris Kanellopoulosin kanssa ja voitti myös Ο Αναγνώστης (Lukija) -lehden novellipalkinnon.
Αταραξία (Ataraksia, 2022) seuraa kreikkalaista kirjailijaa Pariisissa koronasulkujen ja Kiinan-matkan läpi ja lainaa Epikuroksen sanan pelosta vapautumiselle. Καλυψώ (Kalypso, 2024) palaa Odysseian maailmaan: saarellaan Kalypso elää Melanthen, viimeisen jäljellä olevan palvelijattarensa, kanssa, kunnes paikalle saapuu muukalainen meidän ajastamme.
Perintö nyky-Kreikassa
Kolliakou kuuluu kreikkalaisten proosakirjailijoiden sukupolveen, joka asuu ulkomailla mutta julkaisee kreikaksi kreikkalaisille lukijoille; hänen kirjojaan saa Patakisilta Ateenasta. Vuoden 2019 valtionpalkinto toi hänen kertomussarjansa laajemman yleisön tietoon, ja kreikkalaiset lehdet haastattelevat häntä usein maanpaosta, Euroopasta ja fiktion käsityöstä. Hänen teostensa nimet näyttävät myös, miten moderni romaani voi kantaa muinaisia sanoja: αταραξία Epikurokselta, ήμισυ vanhasta sananlaskusta.
Kokeile: ota hänen Αλφαβητάρι εντόμων -kirjansa idea kopioimatta kertomuksia ja tee oma viiden kirjaimen kreikkalainen hyönteisaapinen: α – η ακρίδα (heinäsirkka), κ – το κουνούπι (hyttynen), μ – το μυρμήγκι (muurahainen), π – η πεταλούδα (perhonen), τ – το τζιτζίκι (laulukaskas). Kirjoita sitten jokaisesta kirjaimesta yksi lause.
Tiesitkö?
- Teoksessa Αλφαβητάρι εντόμων hän sijoitti mehiläisen latinalaisen B-kirjaimen alle sanaleikkinä ”to bee or not to bee”.
- Kreikan Μ-kirjaimen hän varasi sanalle το μυρμήγκι (muurahainen) kouluaiheisessa kertomuksessa.
- Ennen valtionpalkintoa hän oli jo saanut EKEBI:n Jim Wilson -esikoiskirjailijapalkinnon, (δε)κατα-lehden Athens Prize for Literature -palkinnon ja Ateenan akatemian Petros Charis -säätiön romaanipalkinnon.
- Hän on sanonut, että totuus fiktiossa on hänelle ensimmäinen vaatimus, ja liittää sen Dionysios Solomoksen kehotukseen pitää kansallisena kaikkea, mikä on totta.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Το μαγείο | Lumous — esikoisromaani | 2001 |
| Θερμοκρασία δωματίου | Huoneenlämpö — Jerusalemiin sijoittuva romaani | 2006 |
| Η αρρώστια των βουνών | Vuoristotauti — neljä pienoisromaania | 2009 |
| Ήμισυ του παντός | Puolet kaikesta — romaani | 2015 |
| Αλφαβητάρι εντόμων | Hyönteisaapinen — 24 kytkeytyvää kertomusta | 2018 |
| Αταραξία | Ataraksia — romaani | 2022 |
Lause muistettavaksi
Το να υπάρχει αλήθεια στη μυθοπλασία είναι για μένα το πρώτο ζητούμενο.
To na ypárchei alítheia sti mythoplasía eínai gia ména to próto zitoúmeno.
Minulle se, että fiktiossa on totuutta, on ensimmäinen tavoite.
