Lenio Kaklea

Lenio Kaklea syntyi Ateenassa; Genevessä järjestettävä Dance First Think Later -festivaali ilmoittaa hänen syntymävuodekseen 1985. Hän opiskeli Ateenan kansallisessa nykytanssin konservatoriossa, jossa hän harjoitteli klassista balettia sekä amerikkalaisen modernin tanssin tekniikoita ja ohjelmistoja, kuten Martha Grahamin, Merce Cunninghamin ja José Limónin. Vuonna 2005 hän sai Pratsika-säätiön palkinnon ja muutti Ranskaan. Siellä hän jatkoi opintojaan Angersin Centre national de danse contemporaine -keskuksessa (CNDC), jota johti silloin koreografi Emmanuelle Huynh, ja vuonna 2008 hän sai danceWEB-stipendin Wienin ImPulsTanz-festivaalilla.

Esiintyjänä hän tanssi Alexandra Bachzetsisin, Boris Charmatzin, Claudia Triozzin sekä François Chaignaud’n ja Cecilia Bengolean teoksissa. Vuonna 2011 hän suoritti SPEAP-ohjelman, filosofi Bruno Latourin johtaman taiteen ja politiikan maisteriohjelman Pariisin Sciences Po’ssa. Vuodesta 2009 hän on tehnyt omia teoksia koreografian, tekstin ja videon keinoin, ja festivaalien esittelyt kuvaavat hänen työtään feminismin ja jälkikoloniaalisen kritiikin innoittamaksi.

Tunnustusta tuli 2010-luvun lopulla. Vuonna 2019 hän sai Hermès Italia -säätiön ja Milanon Triennalen tanssipalkinnon. Vuonna 2024 hän oli yksi seitsemästä taiteilijasta, jotka saivat yhdessä 25. Prix Fondation Pernod Ricard -palkinnon Pariisissa; ensimmäistä kertaa palkinto annettiin kaikille ehdokkaille. Hänen teoksiaan on esitetty usein Ateenassa, Onassis Stegissä ja Ateenan ja Epidauroksen festivaaleilla.

Hänen varhaiset teoksensa olivat enimmäkseen sooloja ja duettoja. Teoksessa deux • l, joka esitettiin Onassis Stegissä helmikuussa 2014, hän koreografioi itsensä Ryoji Ikedan ääniin ja tutki naisen kehoa viestinnän ja ajattelun paikkana; hanke syntyi vuoden 2013 yhteistyöstä amerikkalaisen koreografin Lucinda Childsin kanssa. Margin Release f/f (2015), duetto Kerem Gelebekin kanssa Pompidou-keskuksessa, rakentui jäljen ajatukselle. A Hand’s Turn (2017) Ateenan Peiraios 260:ssa oli noin 25 minuutin yksityinen kohtaaminen.

Vuonna 2016 hän aloitti Käytännön tietosanakirjan. Yhdessä kirjoittajien ja analyytikkojen kanssa hän teki noin 600 haastattelua Ateenassa, Aubervilliersissä, Poitiersissa, Nyonissa, Essenissä ja muualla ja keräsi kertomuksia ihmisten tavoista, rituaaleista, harjoituksista ja ammateista. Aineistosta syntyi esityksiä, muotokuvasarja ja kirja Πρακτική εγκυκλοπαίδεια, Αποκλίσεις (Käytännön tietosanakirja, Kiertotiet, 2019) kreikaksi, ranskaksi, englanniksi ja saksaksi. Näyttämöversio kolmen muun naisesiintyjän kanssa nähtiin Onassis Stegissä tammikuussa 2020.

Myöhemmät teokset kääntyivät muistin, musiikin ja kehon puoleen. Ballad (2019) on omaelämäkerrallinen soolo. Age of Crime (2021), Ateenan ja Epidauroksen festivaalin tilaama teos vuoden 1821 vallankumouksen 200-vuotisjuhlaan, käytti vampyyrihahmoja ja ottomaanien omakohtaisia kertomuksia vallankumouksesta kyseenalaistaakseen virallisen kansallisen muistin. Teoksessa Sonatas and Interludes hän toi näyttämölle John Cagen preparoidulle pianolle sävelletyn musiikin Orlando Bassin soittamana Pariisin Bourse de Commercen rotundassa. Seitsemälle esiintyjälle tehty The Birds (2025) ammentaa Vinciane Despretin esseestä siitä, miten linnut asuttavat reviiriään.

Kaklea käsittelee tanssia tapana lukea arkea, ja siksi hän on hyvä opas tarkkaan kreikkaan. Ateenalaisen LiFO-lehden vuoden 2025 haastattelussa, joka koski hänen muotikampanjaan koreografioimiaan käsieleitä, toimittaja huomautti, että hän puhuu tanssista sanoilla kuten πρακτική (käytäntö) ja τριβή (kitka) eikä esityksenä. Valitse kreikan harjoitukseen ele, jonka toistat joka aamu, esimerkiksi kahvin keittäminen tai kengännauhojen solmiminen. Kirjoita yksi lause tavasta ilmauksella Κάθε πρωί συνηθίζω να… (Joka aamu minulla on tapana…). Kirjoita sitten kolme lausetta, jotka kuvaavat vain liikettä, tarkoilla verbeillä kuten σηκώνω (nostan), στρίβω (käännän) ja πιέζω (painan). Kerro lopuksi, mitä ele kertoo sinusta: Η χειρονομία δείχνει ότι… (Ele osoittaa, että…).

• Ateenassa hän opiskeli klassisen baletin lisäksi Martha Grahamin, Merce Cunninghamin ja José Limónin tekniikoita.
• Age of Crime -teoksen teksti perustui historioitsijoiden Sofia Laioun ja Marinos Sarigianniksen vuonna 2019 julkaisemaan kirjaan ottomaanien kertomuksista Kreikan vallankumouksesta.
• A Hand’s Turn esitettiin puolen tunnin välein, ja lopuksi kävijät saivat mukaansa koreografian tallenteen kirjan muodossa.
• Vuonna 2025 hän koreografioi käsieleet kampanjaan, jonka kuvasi valokuvaaja Jack Davison.