Elämä
Alki Kyriakidou syntyi Thessalonikissa 17. kesäkuuta 1935 Eftychian ja Stilpon Kyriakidiksen kolmantena tyttärenä; isä opetti kansanperinnettä Thessalonikin yliopistossa. Hän päätti Anatolia Collegen vuonna 1953 ja aloitti samana vuonna Aristoteleen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Fulbright-stipendi vei hänet Pennsylvanian yliopistoon, jossa hän suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon vuonna 1957, ja vuonna 1958 hän valmistui Thessalonikissa historiasta ja arkeologiasta. Hänen kaksiosainen sukunimensä yhdistää isän nimen ja aviomiehen, Stelios Nestorasin, nimen.
Vuonna 1960 hänestä tuli assistentti yliopiston oppituoliin, johon kansanperinne kuului, ja 1960-luvun puolivälissä hän väitteli Makedonian ja Traakian kudonnaisista. Vuosina 1966–67 valtion stipendi vei hänet Pariisiin, jossa hän seurasi Claude Lévi-Straussin seminaaria École Pratique des Hautes Études -oppilaitoksessa. Palattuaan Thessalonikiin hän hoiti suuren osan oppituolin opetuksesta, mutta sotilasdiktatuurin aikana hänen uransa pysäytettiin: vuonna 1973 hänen virkaansa ei jatkettu, ja hänet siirrettiin opettamaan keskiasteen kouluihin.
Juntan kaaduttua hän palasi yliopistoon syyskuussa 1974. Hänet valittiin professoriksi vuonna 1976, ja vuonna 1979 hänestä tuli kansanperinteen vakinainen professori. Hän opetti myös antropologiaa Anatolian uudessa liiketalouden ja vapaiden taiteiden korkeakoulussa, nykyisessä ACT:ssä, ja hänestä tuli vuonna 1978 thessalonikilaisen Techni-taideseuran puheenjohtaja. Hän kuoli Thessalonikissa syyskuussa 1988 viisikymmentäkolmevuotiaana.
Teokset
Hänen väitöskirjansa Τα υφαντά της Μακεδονίας και της Θράκης (Makedonian ja Traakian kudonnaiset, 1965) tutki Pohjois-Kreikan kotikutomista. Pariisissa hän tutustui strukturalistiseen antropologiaan, ja myöhemmin hän kirjoitti johdannon Lévi-Straussin teoksen Villi ajattelu kreikankieliseen laitokseen (1977). Hänen esseensä, jotka koottiin teokseen Λαογραφικά μελετήματα (Kansanperinteen tutkielmia, 1975), toivat nämä uudet kysymykset kreikkalaiseen kansanperinteen tutkimukseen.
Hänen tunnetuin kirjansa, Η θεωρία της ελληνικής λαογραφίας (Kreikkalaisen kansanperinteen teoria, 1978), on kriittinen analyysi siitä, miten tieteenala oli määritellyt ”kansan” ja sen perinteen, myös hänen oman isänsä ajatukset mukaan lukien. Kirja kehotti lukijoita näkemään itse kansanperinteen tutkimuksen historian ja kansallisten huolien tuotteena eikä neutraalina kirjauksena.
Οι δώδεκα μήνες (Kaksitoista kuukautta, 1982), jossa on taidemaalari Chronis Botsogloun kaksitoista koko sivun kuvaa, seuraa vuoden tapoja: ovelta ovelle laulettavia lauluja (κάλαντα), karnevaalia, keskikesän juhannustulia, ennustamistapaa κλήδονας sekä peltotöitä. 1980-luvulla hän kääntyi muistitietohistorian puoleen ja valitsi tutkimuskentäkseen Thessalonikin pontoksenkreikkalaiset pakolaiset. Hänen vuoden 1987 artikkelinsa «Ο χρόνος της προφορικής ιστορίας» (Muistitietohistorian aika) alkaa lauseella: ”Muistitietohistorian aika on muistin aika.”
Perintö nyky-Kreikassa
Kreikkalaiset kansanperinteen tutkijat kunnioittavat häntä yhä. Aristoteleen yliopiston kansanperinnemuseo ja -arkisto omistaa hänelle sivun alan muovanneiden ihmisten joukossa, ja Ateenan yliopisto omisti vuoden 2013 vuotuisen kansanperinneluentonsa hänen tavalleen tarkastella perinteistä kulttuuria tilassa ja ajassa. Οι δώδεκα μήνες on yhä saatavilla Malliaris-Paideian kustantamana. Kokeile hänen menetelmäänsä yhteen tapaan: valitse juhla kreikkalaisesta kaupungista tai kylästä, jonka tunnet, kysy Πότε γίνεται…; (Milloin … pidetään?) ja vastaa kuukaudella ja varauksella, esimerkiksi Σε πολλά μέρη ο κλήδονας γίνεται τον Ιούνιο (Monin paikoin klidonas pidetään kesäkuussa). Lisää sitten yksi lause, joka kertoo, mistä tietosi on peräisin: kirjasta, verkkosivulta vai ihmiseltä, jolta kysyit.
Tiesitkö?
- Hän opiskeli Yhdysvalloissa Fulbright-stipendillä vuosina 1956–57 ennen kreikkalaisen tutkintonsa valmistumista.
- Diktatuurin aikana hän opetti keskiasteen kouluissa, ensin Vasilikassa ja sitten Kalamariassa.
- Vuonna 1974 hän työskenteli lyhyesti opetusministeriössä historian oppikirjojen parissa.
- Vuonna 1983 hän piti pääpuheen Anatolian liiketalouden ja vapaiden taiteiden korkeakoulun ensimmäisessä valmistujaisjuhlassa.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Τα υφαντά της Μακεδονίας και της Θράκης | Makedonian ja Traakian kudonnaiset (väitöskirja) | 1965 |
| Λαογραφικά μελετήματα | Kansanperinteen tutkielmia (esseitä) | 1975 |
| Ο Claude Lévi-Strauss, το έργο του | Claude Lévi-Strauss ja hänen tuotantonsa (johdanto Villin ajattelun kreikannokseen) | 1977 |
| Η θεωρία της ελληνικής λαογραφίας. Κριτική ανάλυση | Kreikkalaisen kansanperinteen teoria: kriittinen analyysi | 1978 |
| Οι δώδεκα μήνες – Τα λαογραφικά | Kaksitoista kuukautta: kansanperinne (kuvittanut Chronis Botsoglou) | 1982 |
| Ο χρόνος της προφορικής ιστορίας | Muistitietohistorian aika (artikkeli) | 1987 |
Lause muistettavaksi
Ο χρόνος της προφορικής ιστορίας είναι ο χρόνος της μνήμης.
O chrónos tis proforikís istorías eínai o chrónos tis mnímis.
Muistitietohistorian aika on muistin aika.
