Opy Zouni

Opy Zouni syntyi Kalliopi Sarpakina Kairossa 4. helmikuuta 1941 kreikkalaiseen perheeseen, jonka juuret olivat Santorinilla ja Kreetalla. Rakas sukulainen antoi hänelle lempinimen Opy, joka säilyi koko elämän. Hän menetti nuorena molemmat vanhempansa; äiti oli ensimmäisenä johdattanut hänet maalaamisen pariin. Kairossa hän opiskeli vuodesta 1959 maalausta armenialaisen taidemaalarin Ashot Zorianin ateljeessa sekä keramiikkaa ja valokuvausta, ja hänen ensimmäinen näyttelynsä pidettiin Nile Galleryssä vuonna 1962.

Vuonna 1963 hän asettui Ateenaan. Ateenan taidekorkeakoulussa hän opiskeli maalausta Yannis Moraliksen johdolla vuosina 1963–1968 sekä keramiikkaa ja lavastusta. Vuonna 1965 hän avioitui arkkitehti Alekos Zouniksen kanssa, ja heille syntyi kaksi poikaa. Myöhemmin hän muisteli, ettei hän naisena ja avantgardistisena taiteilijana aluksi saanut yksityisnäyttelyä Kreikassa, joten hän aloitti ulkomailta: hän oli esillä Galerie Vallombreusessa Biarritzissa vuonna 1970, ja ensimmäinen yksityisnäyttely Kreikassa seurasi vuonna 1971 Kreikkalais-amerikkalaisessa liitossa Ateenassa.

1980-luvulla taidekauppias Alexander Iolas tuki hänen työtään. Vuodesta 1996 hän eli syövän kanssa mutta jatkoi työtä. Suuri näyttely Kykladisen taiteen museossa 2006–07 houkutteli paljon kävijöitä. Hän kuoli Ateenassa 5. joulukuuta 2008 67-vuotiaana.

Kreikan kansallisgallerian sanoin Zounin keskeinen kysymys oli siirtymä kahdesta ulottuvuudesta kolmeen, suljetusta tilasta avoimeen. Maalauksissa, veistoksissa, rakennelmissa ja grafiikassa hän käytti geometrisia muotoja, vaaka- ja pystyviivoja, muutamia voimakkaita värejä sekä mustaa ja valkoista luodakseen perspektiiviä, valoa, varjoa ja liikettä. Ihmiset puuttuvat hänen kuvistaan, mikä saa tilan tuntumaan vielä laajemmalta. Hänen tuotantonsa liitetään yleensä geometriseen abstraktioon ja konstruktivismiin, ja museoiden tekstit näkevät sen juuret sekä Egyptissä että Kreikassa ja meren, aavikon ja taivaan havainnoinnissa.

Varhaiset työt kuten Ασύμμετρη σύνθεση σε πολυσταυρό (Epäsymmetrinen sommitelma moniristijalustalla, 1974), veistospari, näyttävät hänen kokeilunsa esineillä. Χώρος ενός επιπέδου. Αναφορά στον ντε Κίρικο ΙΙ (Yhden tason tila. Viittaus De Chiricoon II, 1978) vastaa Giorgio de Chiricon syviin perspektiiveihin. Λευκός κίονας (Valkoinen pylväs, 1991) on maalattua puuta teräsjalustalla, 240 cm korkea ja vain 20 cm leveä: värivyöhykkeet nousevat ylöspäin ja päättyvät nopeisiin siveltimenvetoihin. Βέλος (Nuoli, 1992), nykyään Averoffin museossa Metsovossa, ohjaa katseen yhteen pisteeseen, kuin kankaan tuolle puolen. Hän oli esillä eri puolilla Eurooppaa ja São Paulon biennaalissa 1979, ja vuonna 1971 hän voitti kansallisen palkinnon UNESCOn maalausfestivaaleilla Cagnes-sur-Merissä.

Zounin teoksia on Kreikan kansallisgalleriassa ja Averoffin museossa muiden kokoelmien ohella Kreikassa ja ulkomailla. Vuonna 2013 Michael Cacoyannis -säätiö Ateenassa esitteli pääosin teoksia hänen viimeiseltä vuodeltaan 2008. Yhdeksänsillä Art Thessaloniki -messuilla vuonna 2026 hänen muistolleen nimetty Opy Zouni -palkinto annettiin nykytaiteilijalle. Harjoittele avaamalla kansallisgallerian verkkokortti teoksesta Λευκός κίονας (Valkoinen pylväs) tai katso teos itse kansallisessa glyptoteekissa Goudissa Ateenassa. Kuvaile sitä kreikaksi jäljentämättä: Ο κίονας είναι ψηλός και στενός (Pylväs on korkea ja kapea). Kerro sitten, mitkä värit näyttävät tulevan μπροστά (eteen) ja mitkä jäävän πίσω (taakse).

• Hänen kastenimensä oli Kalliopi; Opy oli erään sukulaisen antama lempinimi.
• Λευκός κίονας (Valkoinen pylväs) on 240 cm korkea mutta vain 20 cm leveä.
• Hän oli esillä Biarritzissa 1970, vuotta ennen ensimmäistä yksityisnäyttelyään Kreikassa.
• Vuonna 1992 Ateenan Ranskan instituutti järjesti pyöreän pöydän hänen geometriastaan historioitsija Hélène Ahrweilerin johdolla.