Galateia Saranti

Galateia Saranti, myös kirjoitusasulla Galatia Saranti, syntyi Patrasissa vuonna 1920; Arsakeio-koulujen historiallinen arkisto ja kreikkalainen elämäkertasivusto Σαν Σήμερα (Tänä päivänä) ilmoittavat päiväksi 8. marraskuuta. Hän kävi Arsakeiota, tunnettua kreikkalaista tyttökoulua, ja ennen toista maailmansotaa hänen perheensä muutti Ateenaan. Siellä hän opiskeli Ateenan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mutta kääntyi varhain kirjallisuuden pariin eikä koskaan toiminut asianajajana.

Hänen ensimmäinen novellinsa Το κάστρο (Linna) ilmestyi Νέα Εστία -lehdessä vuonna 1945. Romaanikirjailija Grigorios Xenopoulos otti lämpimästi vastaan hänen pienoisromaaninsa Το βιβλίο του Γιοχάνες και της Μαρίας (Johanneksen ja Marian kirja). Seuraavina vuosikymmeninä hän julkaisi säännöllisesti kirjallisuuslehdissä ja valmisti kirjallisuusohjelmia Kreikan valtion radiolle. Hän käänsi myös proosaa kreikaksi, muun muassa unkarilaisen kirjailijan Magda Szabón romaanin.

Σαν Σήμερα -sivuston mukaan hänet valittiin 20. maaliskuuta 1997 Ateenan akatemian varsinaiseksi jäseneksi uuskreikkalaisen kirjallisuuden tuolille kirjallisuuden ja kuvataiteiden luokassa. Kreikkalaiset lehdet ja Arsakeion arkisto kuvaavat hänet ensimmäiseksi naiseksi, josta tuli akatemian varsinainen jäsen. Vuonna 2005 hän sai korkean arvon Feeniksin ritarikunnassa. Hän kuoli Ateenassa 28. joulukuuta 2009 89-vuotiaana.

Saranti kirjoitti pääasiassa proosaa: romaaneja, pienoisromaaneja ja novelleja sekä lastenkirjoja ja muutamia kuunnelmia. Varhaista romaania Πασχαλιές (Syreenit, 1949) seurasivat Επιστροφή (Paluu, 1953), joka voitti Kahdentoista ryhmän palkinnon, ja Το παλιό μας σπίτι (Vanha talomme, noin 1959), joka sai romaanin toisen valtionpalkinnon. Myöhempiä romaaneja ovat Τα όρια (Rajat, 1966) ja Ρωγμές (Halkeamat, 1979), joka sai vuonna 1979 Ateenan akatemian Ouranis-säätiön palkinnon. Novellikokoelma Να θυμάσαι τη Βίλνα (Muista Vilna, 1970-luvun alku) voitti novellin ensimmäisen valtionpalkinnon; Liettuan kansallisen tietosanakirjan mukaan nimikertomus käsittelee Vilnaa ja Liettuan historiaa. Lähteet antavat kahdelle valtionpalkinnolle eri vuosia, joten niitä ei tässä ajoiteta.

Kriitikot kuvaavat hänen proosaansa pikemmin hiljaiseksi kuin dramaattiseksi. Vuoden 2009 muistokirjoituksessa sanomalehti Το Βήμα kiitti hänen kirjoituksensa herkkyyttä, vaimeita sävyjä ja tunnelmaa ja liitti hänet 30-luvun sukupolven kaupunkiproosaan. Arsakeion arkisto korostaa vankkaa rakennetta, vähäistä ulkoista toimintaa ja tarkkaa huomiota henkilöiden psykologiaan heidän sosiaalisessa ympäristössään. Myöhempiä kirjoja ovat Τα νερά του Ευρίπου (Euripoksen vedet) ja Το ποτάμι (Joki, 1992). Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, muun muassa englanniksi, saksaksi, venäjäksi, puolaksi ja espanjaksi.

Kreikan lehdistö muistaa yhä hänen valintansa vuonna 1997 käännekohtana naisille Ateenan akatemiassa. Hänen kirjansa julkaisi ateenalainen Βιβλιοπωλείον της Εστίας (Estian kirjakauppa), joka julkaisi useita teoksia uudelleen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Arsakeio-koulut vaalivat hänen muistoaan historiallisessa arkistossaan, ja valtion yleisradio ERT omisti hänelle jakson televisiosarjassa Μονόγραμμα (Monogrammi). Kreikan harjoitukseksi ota hänen lauseensa kirjoittamisesta kohdasta ”Muistettava lause” ja kerro se epäsuorana esityksenä alkaen sanoin Η Σαράντη είπε ότι… (Saranti sanoi, että…). Katso sitten nimeä Να θυμάσαι τη Βίλνα: να yhdessä muodon θυμάσαι kanssa ilmaisee lempeän, pysyvän kehotuksen, erilaisen kuin suora käskymuoto θυμήσου (muista!). Kirjoita kaksi omaa lausetta, jotka alkavat Να θυμάσαι… (Muista…).

• Hän sai vuonna 1979 Ateenan akatemian palkinnon teoksesta Ρωγμές (Halkeamat), kahdeksantoista vuotta ennen kuin hänestä tuli akatemian jäsen.
• Hän opiskeli oikeustiedettä Ateenan yliopistossa mutta valitsi kirjallisuuden lakimiehen uran sijaan.
• Hän käänsi Magda Szabón unkarilaisen romaanin Το ελαφάκι (Peuranvasa), joka ilmestyi kreikaksi vuonna 1990.
• Hänen varhaista pienoisromaaniaan Johanneksesta ja Mariasta kehui Grigorios Xenopoulos, aikansa tunnetuimpia kreikkalaisia romaanikirjailijoita.