Athenaios

Lähes kaikki, mitä Athenaioksesta tiedetään, on peräisin hänen omasta kirjastaan. Hän oli kotoisin Naukratiksesta, vanhasta kreikkalaisesta kauppakaupungista Niilin suistossa, ja yhdessä kohdassa hän kutsuu sen asukkaita ”minun naukratislaisikseni”. Hän eli ja kirjoitti Roomassa 100-luvun lopulla ja 200-luvun alussa jaa. Hän mainitsee vuonna 192 kuolleen keisari Commoduksen oman aikansa henkilönä, joten teos valmistui tuon vuoden jälkeen. Jotkut tutkijat samastavat dialogin pääpuhujan, tyroslaisen Ulpianuksen, kuuluisaan 220-luvulla kuolleeseen lakimieheen Ulpianukseen ja ajoittavat siksi kirjan myöhemmäksi; samastus on epävarma.

Oppineet aterialla mainitsee myös kaksi Athenaioksen aiempaa, nyt kadonnutta teosta: Syyrian kuninkaiden historian ja lyhyen tutkielman kalasta, joka mainitaan Arkhippoksen komediassa Ἰχθύες (Kalat). Päivällisen isäntä on Larensis, arvostettu roomalainen, ja vieraina on kieliopin tutkijoita, filosofeja, muusikoita sekä pergamonilainen lääkäri Galenos henkilöhahmona. Athenaios kertoo koko tarinan ystävälleen Timokratekselle platonisen dialogin tapaan kehystettynä. Hänen perheestään, opettajistaan tai kuolinvuodestaan ei tiedetä mitään luotettavaa.

Δειπνοσοφισταί on säilynyt viitenätoista kirjana. Vanhin täydellinen käsikirjoitus, joka kopioitiin luultavasti 900-luvulla ja on nyt Venetsiassa, on menettänyt kaksi ensimmäistä kirjaa, kolmannen alun sekä kohtia kirjoista 11 ja 15; nämä osat tunnetaan lyhyemmästä epitomesta. Epitomen mukaan kirjan rakenne jäljittelee päivällisen ylellisyyttä. Aiheet seuraavat pöytää ja keskustelua: leivät kirjassa 3, kalat kirjassa 7, rakkaus ja kuuluisat naiset kirjassa 13, seppeleet kirjassa 15. Jokaisesta aiheesta tulee sitaattikilpailu, kun vieraat vastaavat toisilleen säkein komediasta, historiasta, lääketieteestä ja runoudesta.

Kirjassa 7 kertoja lupaa Timokratekselle luetella kalat aakkosjärjestyksessä, jotta tämä muistaisi ne. Kirjassa 3 vieras Pontianus lainaa Arkhestratosta, 300-luvulla eaa. elänyttä herkuttelun runoilijaa, joka ylistää Lesboksen Eresoksen ohraa ja Ateenan torileipää. Athenaios huomauttaa, että runo kiersi usealla nimellä, muun muassa Γαστρονομία (Gastronomia) ja Ἡδυπάθεια (Nautintojen elämä). Tasot ovat tärkeitä: Arkhestratos kirjoitti säkeet, Pontianus on hahmo, joka lainaa niitä, ja Athenaios sepitti koko keskustelun. Arkhestratoksen säilyneet katkelmat sekä monet säkeet Aleksiksen ja Antifaneen kaltaisten runoilijoiden kadonneista komedioista luetaan nykyään suurelta osin tällaisten lainausten kautta.

Athenaioksen pöytä elää yhä arkikreikassa. Δείπνο (päivällinen) on muinainen δεῖπνον, ja ψάρι (kala) tulee sanasta ὀψάριον, joka on deminutiivi sanasta ὄψον, valmistettu ruoka, josta vieraat keskustelevat kirjassa 7. Eresos, jonka ohraa Arkhestratos ylisti, on yhä kylä Lesboksella. Kokeile: lue uudelleen tämän sivun nykykreikkalaisesta tekstistä lauseet Arkhestratoksen leipäsäkeistä. Kirjoita sitten nykykreikaksi viiden ruokalajin menu aakkosjärjestyksessä, kuten Athenaios teki kaloilleen. Lisää kaksi epäsuoran esityksen lausetta: Ο Αρχέστρατος γράφει ότι το καλύτερο κριθάρι βγαίνει στην Ερεσό (Arkhestratos kirjoittaa, että paras ohra tulee Eresoksesta) ja Ο Ποντιανός παραθέτει τους στίχους του (Pontianus lainaa hänen säkeitään).

• Sana δειπνοσοφιστής yhdistää sanat δεῖπνον (päivällinen) ja σοφιστής (asiantuntija tai sofisti).
• Pergamonilainen lääkäri Galenos esiintyy vieraiden joukossa hahmona ja viivyttää ateriaa puheella leivistä.
• Athenaios kertoo järjestäneensä kirjan 7 kalat aakkosjärjestykseen, jotta ne olisi helpompi muistaa.
• Natale Contin latinankielinen käännös painettiin Venetsiassa vuonna 1556.