Epikharmos

Lähes kaikki, mitä Epikharmoksesta tiedetään, tulee kirjoittajilta, jotka elivät paljon hänen jälkeensä, eivätkä he ole yksimielisiä. Diogenes Laertios kutsuu häntä koslaiseksi, Helothaleen pojaksi, ja kertoo, että hänet vietiin kolmen kuukauden ikäisenä Megaraan Sisiliaan ja että hän muutti myöhemmin Syrakusaan. Suda-niminen bysanttilainen sanakirja sanoo häntä sen sijaan syrakusalaiseksi tai sisilialaisen Krastoksen kaupungin asukkaaksi ja mainitsee muitakin väitteitä. Tuttu nimi ”Epikharmos Koslainen” heijastaa siis yhtä perinnettä, ei varmaa tosiasiaa. Selvää on, että hänen uransa kuului Syrakusaan, jossa hän kirjoitti paikallista doorilaista kreikkaa.

Suda sijoittaa hänen toimintansa noin kuusi vuotta ennen persialaissotia, noin vuoteen 485 eaa. Myöhemmät kertomukset liittävät hänet Syrakusan hallitsijoiden hoviin, erityisesti Hieronin, joka otti vastaan myös Aiskhyloksen. Antiikin perinne teki hänestä Pythagoraan oppilaan sekä lääketieteellisten ja filosofisten mietelauseiden kirjoittajan. Jo antiikissa Athenaios kuitenkin huomautti, että osan hänen nimissään kiertäneistä runoista olivat kirjoittaneet muut, ja nykytutkijat suhtautuvat moniin tällaisiin lauseisiin varoen. Diogeneen mukaan Epikharmos eli yhdeksänkymmenvuotiaaksi, ja Syrakusa kunnioitti häntä patsaalla, jonka epigrammi ylisti hänen viisauttaan.

Epikharmos kirjoitti monia runomittaisia näytelmiä. Suda mainitsee viisikymmentäkaksi tai erään toisen antiikin laskelman mukaan kolmekymmentäviisi, ja nykyään tunnetaan noin neljäkymmentä nimeä. Kreikan kielen keskus erottaa kaksi pääryhmää. Noin puolet parodioi Herakleen ja Odysseuksen kaltaisten sankarien myyttejä. Muut kuvasivat arkielämää ja koomisia tyyppejä, kuten toisen pöydässä syövää loista ja moukkamaista maalaista.

Näytelmässä Ἥβας γάμος (Heben häät), jota Athenaios lainaa yhä uudelleen, jumalten hääateria antaa aiheen pitkiin kalojen ja äyriäisten luetteloihin. Ὀδυσσεὺς αὐτόμολος (Loikkari Odysseus) asetti homeerisen sankarin koomiseen tilanteeseen. Γᾶ καὶ Θάλασσα (Maa ja meri) esitti kahden elementin kilpailun siitä, kumpi antaa enemmän hyvää. Λόγος καὶ Λογίνα (Logos ja Logina) on säilynyt vielä pienempinä palasina, eikä sen juoni ole selvä.

Runousopissa Aristoteles kirjoitti, että koomisten juonten laatiminen tuli alun perin Sisiliasta, ja mainitsi Epikharmoksen ja Formiksen; hänen mukaansa Epikharmos eli paljon ennen ateenalaisia komediarunoilijoita Khionidesta ja Magnesta. Hänen huumorinsa leikitteli ajatuksilla ja kielellä. Kuuluisa ”kasvuargumentti” kysyy, onko muuttuva ihminen yhä sama, joten velallinen voisi väittää, ettei hän ole enää velkaa eilistä velkaa. Keskuksen kirjallisuushistorian mukaan hän vältti karkeita vitsejä ja nimeltä mainittuihin ihmisiin kohdistuvia hyökkäyksiä.

Epikharmosta luetaan nykyään katkelmakokoelmista ja kreikkalaisen teatterin historioista, kuten Kreikan kielen keskuksen verkossa olevasta kirjallisuushistoriasta. Hän on merkittävä varhaisena sisilialaisena lenkkinä kehityksessä, joka johtaa Aristofaneen ateenalaiseen komediaan. Aloita tämän sivun säkeestä, jota Polybios sanoo ”Epikharmoksen hyvin sanomaksi”, ja lue sen nykykreikkalainen versio ääneen. Kirjoita sitten kaksi nykykreikkalaista lausetta samoilla sanoilla: Πιστεύεις εύκολα. (Uskot helposti.) ja Πιστεύεις εύκολα; (Uskotko helposti?). Kreikka merkitsee kysymyksen merkillä ”;” ja erilaisella intonaatiolla, ei sanajärjestystä muuttamalla. Kerro lopuksi neuvo epäsuorasti: Ο Πολύβιος γράφει ότι, κατά τον Επίχαρμο, δεν πρέπει να πιστεύουμε εύκολα (Polybios kirjoittaa, ettei Epikharmoksen mukaan pidä uskoa helposti). B2-taso kuvaa tämän sivun nykykreikkalaista aineistoa, ei doorilaisten katkelmien itsenäistä lukemista.

• Platonin Theaitetos nimeää Epikharmoksen komedian huipuksi, kuten Homeros on tragedian huippu.
• Suda kuvaa hänet kreikkalaisten kirjainten keksijäksi, mitä nykytutkijat eivät hyväksy.
• Monet kalojen nimet hänen Heben häistään ovat säilyneet, koska Athenaios lainasi niitä pitkässä ruokaa käsittelevässä teoksessa.
• Diogenes Laertioksen mukaan Epikharmos eli yhdeksänkymmenvuotiaaksi.