Aglaia Papa

Aglaia Papa, jonka nimi kirjoitetaan myös Aglaia Pappa, syntyi Kreikan Kansallisgallerian mukaan Korfulla vuonna 1904; muutamat muut lähteet mainitsevat vuoden 1903. Saarella hän sai ensimmäiset maalausoppinsa Markos Zavitsianokselta ja Konstantinos Parthenikselta. Sen jälkeen hän opiskeli Ateenan taideakatemiassa, jossa hänen opettajiaan olivat muun muassa Nikolaos Lytras, Parthenis ja Thomas Thomopoulos. Noin vuonna 1925 taidemaalari Spyros Vassiliou maalasi hänestä suuren muotokuvan, jonka hän myöhemmin lahjoitti Kansallisgallerialle.

Valmistuttuaan hän jatkoi opintojaan Triestessä ja Milanossa, ja Wienissä hän osallistui taidehistorian kursseille. Opettaminen ja taidealan ammattikoulut kiinnostivat häntä jo varhain. Palattuaan Kreikkaan hän opetti maalausta ja koristetaidetta Amalieion orpokodin ammattikoulussa. Hän kuului taiteilijaryhmiin Τέχνη (Taide) ja Στάθμη (Taso) sekä Kreikan kuvataidekamariin ja Kreikkalaisten naistaiteilijoiden yhdistykseen.

Hänellä oli useita yksityisnäyttelyitä, ja hän osallistui yhteisnäyttelyihin Kreikassa ja ulkomailla, muun muassa Venetsian biennaaliin 1934 ja 1936 sekä Aleksandrian biennaaliin 1957. Aikalaiskritiikki otti hänen työnsä myönteisesti vastaan. Kansallisgalleria avasi hänen teostensa retrospektiivin 14. marraskuuta 1980. Hän kuoli Pireuksessa vuonna 1984.

Kansallisgallerian mukaan hänen pääaiheitaan olivat maisemat ja muotokuvat. Molemmissa hän käytti tukevaa, geometriaan perustuvaa tapaa sommitella kuva, jonka hän oli oppinut Parthenikselta. Gallerian varhaisiin teoksiin kuuluvat öljyvärityö Αυτοπροσωπογραφία (Omakuva) noin vuodelta 1932 ja Δύο αδερφές (Kaksi sisarta), joka maalattiin noin 1935 guassilla ja temperalla kartongille. Nimettyjen henkilöiden muotokuvat, kuten Η Γιαννούλα (Giannoula) ja Καπετάν Τσόχας (Kapteeni Tsochas, noin 1950), kertovat hänen kiinnostuksestaan yksilöön.

Monet maisemat ovat saaneet nimensä paikoista ja puista: Μπατσί Άνδρου (Batsi Androksella, 1940–1950), Ελιές (Oliivipuut, noin 1940–1950) ja paljon myöhemmin Πεύκα στην Κέρκυρα (Mäntyjä Korfulla, 1976–1978), suuri öljymaalaus kankaalle, kooltaan 85 × 118 cm. 1960-luvulta alkaen hänen sommitelmansa muuttuivat abstrakteiksi. Teokset kuten Σύνθεση Γ΄ (Sommitelma C, 1963–1967), öljy kovalevylle, ja Φτερά (Höyhenet, 1963–1967) eivät enää nimeä paikkaa tai henkilöä. Hänen uransa yhdistää Partheniksen opetuksen, maailmansotien välisen ajan taiteilijaryhmät ja sodanjälkeisen kreikkalaisen maalaustaiteen käänteen kohti abstraktiota. Vuoden 1980 retrospektiivin luettelo, jonka esipuheen kirjoitti Dimitris Papastamos, kokosi 136 kuvaliuskaa hänen teoksistaan.

Aglaia Papan maalauksia on julkisissa kokoelmissa. Kreikan Kansallisgalleria luetteloi kuusitoista hänen teostaan, joista monet taiteilija lahjoitti itse, ja sen verkkokokoelman mukaan hänen Omakuvansa on esillä Ateenan päärakennuksessa, kuten myös Spyros Vassilioun hänestä maalaama muotokuva. Korfun kaupungin taidegalleriassa on 23 hänen teostaan käsittävä kokoelma. Kreikan harjoitusta varten avaa Kansallisgallerian verkkosivu teoksesta Μπατσί Άνδρου (Batsi Androksella) ja katso kuvaa tarkasti. Kirjoita kolme lausetta siitä, mitä näet, sanoilla βρίσκεται (sijaitsee) ja δίπλα σε (vieressä), ja aloita sanoilla Στο κέντρο βρίσκεται… (Keskellä on…). Kerro sitten museon näkemys yhdellä lauseella: Η Πινακοθήκη γράφει ότι… (Galleria kirjoittaa, että…).

• Spyros Vassiliou maalasi hänen muotokuvansa noin 1925; myöhemmin hän lahjoitti sen Kansallisgallerialle.
• Hän oli kahdesti mukana Venetsian biennaalissa, vuosina 1934 ja 1936.
• Maalaamisen lisäksi hän opiskeli taidehistoriaa Wienissä.
• Hän kuului Kreikkalaisten naistaiteilijoiden yhdistykseen.