Eksekias

Lähes kaikki, mitä Eksekiaasta tiedämme, tulee hänen maljakoistaan. Yksikään antiikin kirjoittaja ei kerro hänen elämästään, joten syntymälle tai kuolemalle ei ole varmoja vuosilukuja. Tutkijat sijoittavat hänen työnsä Ateenaan 500-luvun eaa. kolmannelle neljännekselle, noin vuosiin 550–525 eaa., jolloin tyranni Peisistratos hallitsi kaupunkia pitkiä jaksoja. Kreikaksi hänen nimensä on Εξηκίας; latinalaisin kirjaimin se kirjoitetaan Exekias tai Execias. Maljakoissa nimi on yleensä muodossa ΕΧΣΕΚΙΑΣ, khi- ja sigma-kirjaimin siinä, missä myöhempi kreikka käyttää yhtä ksii-kirjainta.

Eksekias signeerasi kahdella tavalla. Kahteen maljakkoon hän kirjoitti sekä maalanneensa että valmistaneensa ne; noin kymmeneen tai yhteentoista muuhun hän signeerasi vain valajana verbillä ”teki”. Asiantuntijat liittävät häneen tyylin perusteella muitakin maljakoita, ja nykyään hänen nimiinsä yhdistetään noin neljäkymmentä esinettä. Useissa hänen maljakoissaan on myös sanat ”Onetorides on kaunis”, tuolloin muodikas ylistyskirjoitus nuorelle ateenalaiselle. Monet hänen maljakoistaan löydettiin Kreikan sijaan etruskien haudoista Vulcista Italiasta, missä ateenalaista keramiikkaa arvostettiin ja haudattiin vainajien mukana. Siksi hänen parhaat työnsä ovat nykyään Roomassa, Lontoossa, Münchenissä ja muissa museoissa Kreikan ulkopuolella.

Eksekias työskenteli mustafiguurisella tekniikalla: hahmot maalattiin kiiltävällä mustalla savilietteellä oranssin saven päälle, ja hienot yksityiskohdat, kuten hiukset, viitat ja varusteet, kaiverrettiin terävällä piikillä. Hänen viivansa ovat poikkeuksellisen tarkkoja, ja hänen kohtauksensa ovat rauhallisia mutta täynnä jännitettä.

Vatikaanin amforassa (inventaario 16757, noin 540–530 eaa.) Akhilleus istuu vasemmalla kypärä yhä päässään, ja Aias istuu oikealla. Maalatut kirjaimet kertovat heidän nimensä, ja kumpikin huutaa luvun: Akhilleus neljä, Aias kolme, nykykreikaksi τέσσερα ja τρία. Yksikään säilynyt antiikin teksti ei kerro tätä tarinaa; se tunnetaan lähinnä maljakoista. Toisella puolella ovat kaksoset Kastor ja Polydeukes vanhempineen Ledan ja Tyndareoksen kanssa. British Museumin amforassa (noin 540 eaa.) Akhilleus surmaa amatsonien kuningattaren Penthesileian, ja molempien nimet on kirjoitettu heidän viereensä. Boulogne-sur-Merin amforassa Eksekias näyttää Aiaan yksin valmistelemassa miekkaa omaa kuolemaansa varten, ei itse tekoa. Hänen Münchenin maljansa (inventaario 8729) muuttaa sisäpinnan mereksi: Dionysos matkaa laivassa, mastosta kasvaa rypäleinen viiniköynnös ja delfiinit uivat ympärillä. Suuret maalatut silmät koristavat ulkopintaa.

Kreikassa Eksekias kuuluu jokaiseen antiikin taiteen historiaan. Kreikan kielen keskuksen verkossa julkaistu antiikin kreikkalaisen taiteen historia kutsuu häntä koko mustafiguurisen tyylin tärkeimmäksi maalariksi ja näyttää hänen Vatikaanin amforansa. Hänen kuuluisimmat signeeratut työnsä ovat kuitenkin ulkomaisissa museoissa, joten useimmat oppijat tutustuvat häneen valokuvien kautta. Kokeile tämän sivun Vatikaanin amforan kuvalla. Kerro ensin, kuka istuu missä: Ο Αχιλλέας κάθεται αριστερά (Akhilleus istuu vasemmalla) ja Ο Αίαντας κάθεται δεξιά (Aias istuu oikealla). Sano sitten heidän lukunsa: τέσσερα (neljä), τρία (kolme). Erota lopuksi kolme asiaa: maalattu kuva, maljakkoon kirjoitetut antiikin sanat ja museon nykyaikainen kyltti sen vieressä.

• Hänen maljakoissaan nimi kirjoitetaan ΕΧΣΕΚΙΑΣ, ja ΧΣ on siinä, missä myöhempi kreikka kirjoittaa Ξ.
• Myöhemmät maalarit toistivat hänen kohtauksensa lautapeliä pelaavista Akhilleuksesta ja Aiaasta noin 150 maljakossa.
• Vanhin säilynyt kalyksikraateri, leveä viinin sekoitusastia, on Eksekiaan koristelema.
• Hänen signeerauksensa Vatikaanin amforassa puhuu maljakon omalla äänellä: ”Eksekias maalasi minut ja teki minut”.