Elämä
Theognis oli kotoisin Megarasta, kaupungista Ateenan ja Korintin välissä. Hänen elinaikansa on epävarma. Antiikin kronografit sijoittivat hänet 58. tai 59. olympiadin tienoille eli noin vuosiin 548–544 eaa., kun taas jotkut nykytutkijat ajoittavat hänet 600-luvun eaa. loppuun. Platon kutsuu häntä Laeissa Sisilian Megaran kansalaiseksi. Jo antiikin kommentaattorit pohtivat asiaa, ja useimmat tutkijat ajattelevat hänen tulleen Ateenan lähellä sijaitsevasta Megarasta; erään vanhan selityksen mukaan sisilialainen kaupunki kunnioitti häntä kansalaisuudellaan.
Lähes kaikki, mitä tiedämme hänen elämästään, tulee itse runoista. Puhuja kuuluu vanhoihin aatelissukuihin, joita hän kutsuu nimellä ἐσθλοί (hyvät), ja katsoo katkerana, kun nousukasrikkaat, κακοί (huonot), saavat valtaa kaupungissa. Hän valittaa, ettei voi miellyttää kaikkia kansalaisiaan. Jotkut runot mainitsevat matkoja Sisiliaan, Euboiaan ja Spartaan. Koska kokoelma sekoittaa monia ääniä, nämä yksityiskohdat kuvaavat runon puhujaa; ne eivät ole varma elämäkerta. Nuori Kyrnos, jota puhutellaan myös nimellä Πολυπαΐδης (Polypaoksen poika), on se, jolle neuvot on osoitettu.
Teokset
Theognisin runot ovat elegioita: lyhyitä distikonmuotoisia runoja, joita laulettiin tai lausuttiin auloksen säestyksellä συμπόσιο-juhlassa (symposion), jossa ylhäisöön kuuluvat ystävät joivat yhdessä. Noin 1 400 säettä on säilynyt yhtenä kokoelmana, jota kutsutaan usein nimellä Theognidea. Monet kohdat ovat ὑποθῆκαι (ohjeita), vanhemman miehen neuvoja Kyrnokselle: pidä seuraa hyvien miesten kanssa, älä tavoittele kunniaa tai rikkautta häpeällisin teoin ja kerro tärkeät suunnitelmasi vain harvoille ystäville. Yksi distikon sanoo, että kovassa riidassa luotettava mies on kullan ja hopean arvoinen.
Kokoelma ei ole yhden ihmisen teos. Osa sen säkeistä on säilynyt myös Solonin, Mimnermoksen ja Tyrtaioksen nimissä, ja osa on tuntemattomien runoilijoiden. Siksi tutkijat pitävät Kyrnoksen puhuttelua usein merkkinä siitä, että kohta on todennäköisemmin Theognisin omaa käsialaa. Säkeissä 19–26 runoilija puhuu σφραγίς-sinetistä (sinetti) säkeidensä päällä, jotta kaikki sanoisivat: nämä ovat Theognis Megaralaisen sanoja. Tutkijat kiistelevät yhä siitä, mikä sinetti on: ehkä Kyrnoksen nimi, ehkä runoilijan oma nimi. Säkeissä 237–254 hän kertoo Kyrnokselle, että hänen runonsa ovat antaneet tälle siivet: nuoret miehet laulavat hänen nimeään juhlissa kauan hänen kuolemansa jälkeen.
Perintö nyky-Kreikassa
Theognista luetaan nykyään kreikkalaisissa koulujen ja yliopistojen arkaaisen lyriikan antologioissa, ja Kreikan kielen keskus julkaisee verkossa otteita hänen elegioistaan nykykreikkalaisine käännöksineen. Aloita kohdan ”Lause muistettavaksi” kahdesta säkeestä ja omasta nykykreikkalaisesta versiostamme: hyviltä opitaan hyviä asioita. A1-taso koskee tämän sivun lyhyttä lukutekstiä, ei antiikin alkutekstiä. Etsi sitten versiosta kaksi sanaa, καλούς (hyviltä) ja μάθεις (opit), ja kirjoita kolme omaa lausetta: Αυτός είναι ο φίλος μου. Ο φίλος μου είναι καλός. Εμπιστεύομαι τον φίλο μου (Tämä on ystäväni. Ystäväni on hyvä. Luotan ystävääni). Sano ne ääneen oikean ystäväsi nimellä.
Tiesitkö?
- ”Sinetti”-kohdassa runoilija lisää, ettei edes Zeus miellytä kaikkia, lähettipä hän sateen tai pidätti sen.
- Kyrnoksen nimi toistuu kokoelmassa yhä uudelleen, usein vokatiivissa Κύρνε (Kyrnos!).
- Osa kokoelman säkeistä on säilynyt myös ateenalaisen lainsäätäjän Solonin nimissä.
- Platon kutsuu Theognista Sisilian Megaran kansalaiseksi, mistä kiisteltiin jo antiikissa.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Ἐλεγεῖαι 19–26 (η «σφραγίς») | Elegiat, säkeet 19–26 — ”sinetti” ja Theognisin nimi | 6th c. BC |
| Ἐλεγεῖαι 27–38 | Elegiat, säkeet 27–38 — neuvoja Kyrnokselle: pidä seuraa hyvien kanssa | 6th c. BC |
| Ἐλεγεῖαι 77–78 | Elegiat, säkeet 77–78 — luotettava mies on kullan ja hopean arvoinen | 6th c. BC |
| Ἐλεγεῖαι 237–254 | Elegiat, säkeet 237–254 — siivet Kyrnokselle: runous ja maine | 6th c. BC |
Lause muistettavaksi
ἐσθλῶν μὲν γὰρ ἄπ᾽ ἐσθλὰ μαθήσεαι· ἢν δὲ κακοῖσιν συμμίσγῃς, ἀπολεῖς καὶ τὸν ἐόντα νόον.
NykykreikaksiΑπό τους καλούς θα μάθεις καλά· αν όμως σμίξεις με τους κακούς, θα χάσεις και το μυαλό που έχεις.
esthlôn mèn gàr áp’ esthlà mathḗseai; ḕn dè kakoîsin symmísgēis, apoleîs kaì tòn eónta nóon.
Hyviltä opit hyviä asioita; mutta jos sekoitut huonojen joukkoon, menetät senkin järjen, joka sinulla on.
