Leonidas, Spartan kuningas

Leonidas syntyi Spartassa noin 540 eaa. kuningas Anaksandridas II:n poikana Agiadien kuningassuvussa. Spartassa oli aina kaksi kuningasta yhtä aikaa, eikä Leonidaksen odotettu hallitsevan: hänellä oli vanhempi velipuoli Kleomenes I ja vanhempi täysveli Dorieus. Kuten jokainen spartalaispoika hän kävi läpi ἀγωγήn (agoge), ankaran valtiollisen sotilaskasvatuksen. Dorieus lähti Spartasta ja kuoli vierailla mailla, ja kun Kleomenes kuoli noin 489 eaa., Leonidaksesta tuli kuningas. Hän nai Kleomeneen tyttären Gorgon, joka esiintyy Herodotoksella älykkäänä ja suorapuheisena naisena, ja heille syntyi poika, Pleistarkhos.

Vuonna 480 eaa. Persian suurkuningas Kserkses hyökkäsi Kreikkaan armeijalla ja laivastolla, jotka olivat paljon suurempia kuin mitä kreikkalaiset kaupungit kykenivät kokoamaan. Liittoutuneet kreikkalaiset päättivät pysäyttää persialaiset Thermopylaissa, kapealla maakaistaleella vuorten ja meren välissä Keski-Kreikassa, kun laivasto piti läheistä salmea Artemisionissa. Leonidas marssi pohjoiseen 300 spartalaisen kuninkaallisen kaartin kanssa ja kokosi matkalla useita tuhansia liittolaisia Thespiaista, Theebasta, Fokiista ja muista kaupungeista.

Kaksi päivää kreikkalaiset pitivät solaa. Sitten paikallinen mies, Efialtes, näytti persialaisille vuoripolun, joka johti kreikkalaisten aseman taakse. Leonidas lähetti suurimman osan liittolaisista pois ja jäi spartalaisten, thespialaisten ja theebalaisten kanssa. Hän kaatui kolmannen päivän viimeisessä taistelussa, ja hänen miehensä taistelivat hänen ruumiinsa ympärillä, kunnes heidät saarrettiin ja surmattiin. Herodotos, joka kertoo koko tarinan Historiateoksensa 7. kirjassa, sanoo, että Kserkses käski katkaista kuninkaan pään ja seivästää hänen ruumiinsa.

Leonidas ei jättänyt jälkeensä kirjoituksia eikä lakeja; hän jätti esimerkin. Sotilaallisesti Thermopylai oli tappio: sola murtui, Kserkses marssi eteenpäin ja poltti Ateenan. Mutta nuo kolme päivää antoivat aikaa Kreikan laivastolle ja osoittivat muulle Kreikalle, että Persian armeijaa vastaan voitiin taistella. Muutamaa viikkoa myöhemmin Kreikan laivasto voitti Salamiissa, ja seuraavana vuonna Spartan johtama liittoutuneiden armeija tuhosi Persian maavoimat Plataiaissa. Thermopylaissa kuolleet miehet muistettiin todisteena siitä, että omien lakiensa alaisina taistelevat vapaat kansalaiset pysyvät paikallaan siellä, mistä kuninkaan alamaiset pakenisivat.

Kaksi lausetta kantaa tarinaa. Kun Kserkses Plutarkhoksen tallentaman myöhemmän perimätiedon mukaan vaati spartalaisia luovuttamaan aseensa, Leonidas vastasi «Μολὼν λαβέ», tule hakemaan. Ja kukkulalle, jolla viimeiset spartalaiset kaatuivat, runoilija Simonides kirjoitti hautakirjoituksen, jonka Herodotos on säilyttänyt: «Ὦ ξεῖν’, ἀγγέλλειν Λακεδαιμονίοις ὅτι τῇδε κείμεθα τοῖς κείνων ῥήμασι πειθόμενοι», muukalainen, vie spartalaisille sana, että tässä lepäämme, heidän sanojaan totellen. Molempia lainataan Kreikassa yhä, yleensä täsmälleen näissä antiikin muodoissa.

Noin neljäkymmentä vuotta taistelun jälkeen, kertoo Pausanias, Leonidaksen luut tuotiin takaisin Spartaan ja haudattiin sinne, ja hänen kunniakseen pidettiin joka vuosi kisat. Kolmensadan tarinaa kerrottiin yhä uudelleen antiikin aikana, ja nykymaailma peri sen: Kavafisin runo Θερμοπύλες (Thermopylai, 1903) kunnioittaa niitä, jotka vartioivat paikkaansa tietäen, että Efialtes ilmaantuu lopulta, ja sarjakuva ja elokuva 300 (2006) tekivät Leonidaksesta maailmanlaajuisen populaarikulttuurin hahmon.

Thermopylaissa, Ateenasta Thessalonikiin johtavan valtatien varrella, seisoo vuodelta 1955 oleva Leonidaksen pronssipatsas muistomerkillä, jossa lukee ΜΟΛΩΝ ΛΑΒΕ; sitä vastapäätä on viimeisen taistelun matala kukkula, jossa Simonideen hautakirjoitus on kivessä. Toinen kuninkaan patsas, vuodelta 1968, seisoo nykyisen Spartan stadionin edessä, jonne Spartathlon-juoksun osallistujat saapuvat maaliin. Λεωνίδας on yleinen kreikkalainen etunimi, ja melkein jokaisessa Kreikan kaupungissa on Οδός Λεωνίδου. Sanontaa «Μολών λαβέ» käytetään arkipuheessa, usein hymyillen, merkityksessä «et saa sitä ilman taistelua», ja kreikkalaiset koululaiset lukevat Thermopylaista alakoulussa ja kohtaavat Herodotoksen kertomuksen lukiossa. Kielenoppija voi käydä taistelukentällä (noin kahden tunnin matka Ateenasta pohjoiseen) ja lukea Kavafisin runon Thermopylai, joka on vain neljätoista säettä pitkä.

• Herodotoksen mukaan Leonidas valitsi Thermopylaihin vain spartalaisia, joilla oli jo poikia, jotta yksikään suku ei sammuisi heidän mukanaan.
• Herodotoksen lainaama Delfoin oraakkeli oli sanonut, että joko Sparta tuhoutuu tai yksi sen kuninkaista kuolee; Leonidaksen kuolema ymmärrettiin ennustuksen täyttymykseksi.
• Kolmesataa eivät olleet yksin: noin 700 miestä pienestä Thespiain kaupungista jäi ja kuoli heidän kanssaan, ja heitä kunnioitetaan omalla muistomerkillä Leonidaksen patsaan vieressä.
• Pausaniaan mukaan hänen luunsa tuotiin takaisin Spartaan noin neljäkymmentä vuotta taistelun jälkeen, ja siellä näytettiin kävijöille Leonidaion-nimistä hautaa.