Elämä
Loukia Droulia syntyi vuonna 1931. Hän opiskeli historiaa Ateenan yliopistossa ja väitteli sen jälkeen tohtoriksi Sorbonnessa Pariisissa. Hän oli kotoisin vanhasta fanariottisuvusta, Konstantinopolin kreikkalaisista, jotka olivat palvelleet Kreikkaa monen sukupolven ajan, mutta hän ei koskaan tuonut sitä esiin.
Hän tuli jo alkuvuosina Kreikan kansallisen tutkimussäätiön (Εθνικό Ίδρυμα Ερευνών, EIE) uuskreikkalaisen tutkimuksen keskukseen Ateenaan ja työskenteli tiiviisti historioitsija K. Th. Dimarasin kanssa, joka oli uuskreikkalaisen tutkimuksen perustajahahmo. Vuosina 1969–1977 hän oli Kreikan valistusta tutkivan ryhmän pääsihteeri ja vuosina 1969–1986 sen aikakauslehden Ο Ερανιστής (Tähkänpoimija) toimituskunnan jäsen. Hän johti keskusta vuosina 1981–1996 ja palveli säätiötä kaikkiaan 36 vuotta, lopulta emeritatutkimusjohtajana.
Työ vei hänet myös Kreikan ulkopuolelle. Vuosina 1987–1996 hän edusti säätiötä Euroopan tiedesäätiön humanististen tieteiden komiteassa Strasbourgissa, ja hän istui Valtion yleisarkiston ja Kreikan kansalliskirjaston valvontaneuvostoissa. Hän kuoli heinäkuussa 2019. Kulttuuriministeri Lina Mendoni muisti häntä kansainvälisesti arvostettuna tutkijana, joka oli syvästi omistautunut humanistisille tieteille.
Teokset
Droulian tutkimus seurasi, miten kreikkalaiset lukivat, oppivat ja väittelivät Kreikan valistuksen 1700-luvulta 1800-luvulle: kouluja, kirjoja, kirjastoja, matkakertomuksia ja sanomalehtiä. Hänen ensimmäinen suuri kirjansa, ranskaksi kirjoitettu Philhellénisme (1974), on bibliografia teoksista, joita Kreikan vapaussota 1821–1833 innoitti: runoja, näytelmiä, lentolehtisiä ja muita julkaisuja, joita Kreikan asian kannattajat julkaisivat monissa maissa ja monilla kielillä. Siitä tuli perusteos, ja Alexandra Sfoinin vuonna 2017 valmistelemassa uudistetussa laitoksessa on 3 172 nimikettä.
Hänen suurin hankkeensa oli Εγκυκλοπαίδεια Ελληνικού Τύπου 1784–1974 (Kreikan lehdistön tietosanakirja 1784–1974), jonka hän toimitti Gioula Koutsopanagoun kanssa ja julkaisi vuonna 2008. Sen neljä nidettä, 2 421 sivua noin 340 kirjoittajalta, esittelevät kreikkalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, toimittajia ja kustantajia. Tarina alkaa ensimmäisistä kreikankielisistä lehdistä Wienissä 1700-luvun lopulla ja päättyy vuoteen 1974, joka oli käännekohta kreikkalaiselle päivälehdistölle. Teos kattaa lehtiä Kreikan valtiosta, Kyprokselta ja ulkomaiden kreikkalaisyhteisöistä, myös kaksikielisiä lehtiä. Hän toimitti myös Traakian historiaa ja maantiedettä käsittelevän kokoomateoksen, jonka säätiö julkaisi noin vuonna 2000.
Perintö nyky-Kreikassa
Tietosanakirja on yhä lähtökohta kaikille, jotka tutkivat kreikkalaista sanoma- tai aikakauslehteä, ja vuoden 1821 historioitsijat käyttävät yhä teosta Philhellénisme. Vuonna 2018 hänen henkilökohtainen kirjastonsa, noin 10 000 nimikettä (kulttuuriministeriö puhui yli 13 000 niteestä), siirtyi Aikaterini Laskaridisin säätiölle, jossa se palvelee Kreikan valistuksen, vuoden 1821, filhellenismin, matkakirjallisuuden sekä kreikkalaisen kirjan ja lehdistön historian tutkimusta. Vuonna 2021 aikakauslehti Ο Ερανιστής omisti 30. numeronsa hänen muistolleen.
Kokeile: avaa vanha etusivu Kreikan kansalliskirjaston digitoidusta sanomalehtikokoelmasta, esimerkiksi ateenalainen päivälehti Εμπρός (Eteenpäin). Etsi kolme asiaa ja sano ne ääneen kreikaksi: ο τίτλος (lehden nimi), ο τόπος (paikka) ja η ημερομηνία (päivämäärä).
Tiesitkö?
- Tietosanakirjan neljä nidettä painavat yhteensä noin 8 kiloa.
- Sen artikkelit noudattavat kreikkalaista aakkosjärjestystä, ensimmäisen niteen Α:sta neljännen niteen Ω:aan.
- Vuosina 1989–1996 hän koordinoi Kreikan osuutta UNESCOn ohjelmassa Silkkitiet, vuoropuhelun tiet.
- Hänen filhellenismiä käsittelevä kirjansa kasvoi 1 087 uudella nimikkeellä vuoden 1974 ensipainoksen ja vuoden 2017 toisen laitoksen välillä.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Ο Ερανιστής | Tähkänpoimija — aikakauslehti; toimituskunnan jäsen 1969–1986 | 1969 |
| Philhellénisme | Filhellenismi: Kreikan vapaussodan innoittamat teokset 1821–1833 — ranskankielinen bibliografia | 1974 |
| Θράκη: ιστορικές και γεωγραφικές προσεγγίσεις | Traakia: historiallisia ja maantieteellisiä näkökulmia — hänen toimittamansa kokoomateos | 2000 |
| Εγκυκλοπαίδεια Ελληνικού Τύπου 1784–1974 | Kreikan lehdistön tietosanakirja 1784–1974 — neljä nidettä, yhdessä Gioula Koutsopanagoun kanssa | 2008 |
| Philhellénisme | Filhellenismi — sama bibliografia, toinen laajennettu laitos, toim. Alexandra Sfoini | 2017 |
| Βιβλιοθήκη Λουκίας Δρούλια | Loukia Droulian kirjasto — hänen kokoelmansa, nyt Aikaterini Laskaridisin säätiössä | 2018 |
Lause muistettavaksi
Μία σπουδαία γυναίκα, επιστήμων διεθνούς κύρους.
Mía spoudaía gynaíka, epistímon diethnoús kýrous.
Suuri nainen, kansainvälisesti arvostettu tutkija.
