Elämä
Tyrtaioksen elämästä tiedetään varmasti hyvin vähän. Hän kuuluu 600-luvun eaa. Spartaan: Suda sijoittaa hänen kukoistuksensa 35. olympiadiin (640–637 eaa.), ja Kreikan kielen keskus ajoittaa hänet noin vuosiin 660–600 eaa. Hänen runonsa liitetään toiseen Messenian sotaan, jolloin messenialaiset, jotka Sparta oli valloittanut ja tehnyt heiloteiksi, nousivat kapinaan. Myöhemmin nimellä Εὐνομία (Eunomia, Hyvä järjestys) tunnetussa elegiassa puhuja kertoo jättäneensä ”tuulisen Erineoksen” Herakleen jälkeläisten kanssa ja tulleensa Pelopsin saarelle. Näiden sanojen perusteella hän kuulostaa spartalaiselta, joka puhuu oman yhteisönsä puolesta.
Antiikin kirjoittajat kertoivat kuitenkin myös aivan toisenlaisen tarinan. Pausanias kertoo, että Delfoi käski spartalaisia hakemaan neuvonantajan Ateenasta, ja ateenalaiset lähettivät Tyrtaioksen, kirjainten opettajan, joka ontui toista jalkaansa ja jota pidettiin vähäjärkisenä. Ateenalainen puhuja Lykurgos sanoo Spartan ottaneen hänet Ateenasta johtajakseen, ja Platon kutsuu häntä syntyperältään ateenalaiseksi ja myöhemmin Spartan kansalaiseksi. Suda taas kutsuu häntä ”lakonialaiseksi tai miletoslaiseksi”, Arkhembrotoksen pojaksi, sekä elegiarunoilijaksi että aulossoittajaksi. Jo Strabon epäili ateenalaista versiota Erineosta koskevan säkeen vuoksi. Hän luki runoja myös ikään kuin Tyrtaios olisi johtanut spartalaisia sodassa, mutta tätä, kuten muutakaan hänen elämäkerrastaan, ei voi tarkistaa. Nykytutkijat pitävät ontuvaa koulumestaria yleensä legendana.
Teokset
Tyrtaios kirjoitti elegioita, säkeitä distikoneina, joissa on heksametri ja pentametri, ja ne esitettiin tavallisesti auloksen säestyksellä. Suda mainitsee hänen teoksikseen valtiosäännön spartalaisille, moraalisia ohjeita elegiamitassa ja sotalauluja, viidessä kirjassa. Säilynyt on joukko myöhempien kirjoittajien lainaamia katkelmia, niiden joukossa neljä pitkähköä sotaelegiaa. Strabonin lainaama Eunomia esittää Spartan järjestyksen Zeuksen lahjana Herakleen jälkeläisille.
Sotaelegiat puhuttelevat suoraan kansalaisarmeijan nuoria miehiä. Niiden kieli on homeerista, mutta ihanne on uusi: ei yksinäinen sankari vaan hopliittien rivi, jossa miehet seisovat rinnakkain falangissa. Lykurgoksen säilyttämässä katkelmassa 10 sanotaan, että on kaunista kaatua etulinjassa isänmaan puolesta taistellen, kun taas kaupunkinsa hylkääjästä tulee kiertelevä kerjäläinen. Stobaioksen säilyttämä katkelma 11 alkaa tällä sivulla lainatulla rohkaisulla ja kuvaa sitten lähitaistelua karuin yksityiskohdin. Katkelma 12 sivuuttaa juoksunopeuden, kauneuden, rikkauden ja kaunopuheisuuden ja ylistää sodassa osoitettua rohkeutta todellisena hyveenä; Platon käsittelee sen alkua Laeissa. Nämä runot kuuluvat yhteiskuntaan, joka kävi sotaa orjuuttamansa kansan maasta. Niitä on parasta lukea spartalaisten arvojen historiallisena todisteena eikä ajattomina neuvoina.
Perintö nyky-Kreikassa
Tyrtaios on yhä keskeinen todistaja arkaaisesta Spartasta ja varhaisesta kreikkalaisesta elegiasta. Kreikan kielen keskuksen verkkoantologia esittää katkelman 10 Thrasyvoulos Stavroun nykykreikkalaisena runokäännöksenä otsikolla, joka on Horatiuksen latinankielinen säe ”Dulce et decorum est pro patria mori”, joka kaiuttaa sitä. Ota omaa harjoitustasi varten tällä sivulla lainatut kolme antiikin säettä. Etsi monikon muodot ἐστέ (olette), θαρσεῖτε (rohkaiskaa mielenne) ja φοβεῖσθε (pelätkää). Vertaa nykykreikan muotoja κάνε κουράγιο / κάντε κουράγιο ja μη φοβάσαι / μη φοβάστε. Kirjoita sitten kaksi lyhyttä rohkaisua ennen kreikan koetta, toinen yhdelle ystävälle ja toinen koko luokalle: Μη φοβάσαι, Ελένη! Μη φοβάστε, παιδιά, ξέρετε πολλά! (Älä pelkää, Eleni! Älkää pelätkö, kaverit, osaatte paljon!)
Tiesitkö?
- Puhuja Lykurgos sanoi Ateenassa vuonna 330 eaa., että spartalainen laki kutsui sotaretkellä olevat sotilaat kuninkaan teltalle kuuntelemaan yhdessä Tyrtaioksen säkeitä.
- Athenaioksen lainaaman Filokhoroksen mukaan sotaretkellä olevat spartalaiset lauloivat illallisen jälkeen Tyrtaiosta yksi kerrallaan, ja polemarkki antoi parhaalle laulajalle palan lihaa.
- Suda kutsuu häntä paitsi runoilijaksi myös nimellä αὐλητής (aulossoittaja).
- Strabon käytti yhtä ainoaa ”tuulista Erineosta” koskevaa säettä todistaakseen, ettei Tyrtaios ollut ateenalainen.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Εὐνομία | Eunomia (Hyvä järjestys) — elegia Spartan järjestyksestä, katkelmia | 7th c. BC |
| «τεθνάμεναι γὰρ καλὸν…» (απόσπ. 10 West) | Sotaelegia etulinjasta — katkelma 10, Lykurgoksen lainaama | 7th c. BC |
| «ἀλλ᾿, Ἡρακλῆος γὰρ ἀνικήτου γένος ἐστέ…» (απόσπ. 11 West) | Sotaelegia ”Rohkaiskaa mielenne” — katkelma 11, Stobaioksen lainaama | 7th c. BC |
| «οὔτ᾿ ἂν μνησαίμην…» (απόσπ. 12 West) | Elegia todellisesta hyveestä — katkelma 12, Platonin käsittelemä | 7th c. BC |
Lause muistettavaksi
ἀλλ᾿, Ἡρακλῆος γὰρ ἀνικήτου γένος ἐστέ, θαρσεῖτ᾿· οὔπω Ζεὺς αὐχένα λοξὸν ἔχει· μηδ᾿ ἀνδρῶν πληθὺν δειμαίνετε, μηδὲ φοβεῖσθε
NykykreikaksiΑφού είστε γενιά του ανίκητου Ηρακλή, πάρτε θάρρος· ο Δίας δεν έχει ακόμη στρέψει αλλού το κεφάλι του· μην τρομάζετε από το πλήθος των αντιπάλων, μη φοβάστε.
all’, Hēraklêos gàr anikḗtou génos esté, tharseît’· oúpō Zeùs auchéna loxòn échei· mēd’ andrôn plēthỳn deimaínete, mēdè phobeîsthe
Koska olette voittamattoman Herakleen sukua, rohkaiskaa mielenne: Zeus ei ole vielä kääntänyt päätään pois; älkää kavahtako vastustajien joukkoa, älkää pelätkö.
