Elämä
Lähes kaikki, mitä Myronista tiedetään, on peräisin kirjoittajilta, jotka elivät vuosisatoja hänen jälkeensä. Roomalainen kirjailija Plinius vanhempi kertoo 1. vuosisadalla jaa., että Myron syntyi Eleutheraissa, Attikan ja Boiotian rajalla sijainneessa kaupungissa, ja kutsuu häntä argoslaisen pronssikuvanveistäjä Hageladaan oppilaaksi. Kreikkalainen matkakirjailija Pausanias kutsuu häntä 2. vuosisadalla jaa. ateenalaiseksi Myroniksi; Eleutherai oli liittynyt ateenalaisiin. Nykyiset hakuteokset sijoittavat hänen uransa suunnilleen vuosiin 480–440 eaa. Pliniuksen oma pronssitaiteilijoiden luettelo sijoittaa hänet 90. olympiadiin (420–417 eaa.), mikä sopii huonosti muihin todisteisiin; siksi hänen tarkat vuotensa ovat epävarmoja.
Myron työskenteli pääasiassa pronssilla, joka oli jumalien ja urheilijoiden patsaiden arvomateriaali. Pausanias näki hänen teoksiaan monessa paikassa: Ateenan Akropoliilla Perseuksen, joka oli juuri katkaissut Medusan pään, Aiginalla Hekaten puisen kuvan ja Olympiassa voittajien patsaita, muun muassa kleonailaisen pankration-ottelijan Timanthesin patsaan. Hänen poikansa Lykios ryhtyi myös kuvanveistäjäksi; Pausanias näki Akropoliilla tämän pronssisen pojan, joka piteli vihmontamaljaa. Myronin yksityiselämästä ei tiedetä mitään, eikä hänestä ole säilynyt muotokuvaa. Latinalainen kirjoitusasu Myron ja kreikan Μύρων tarkoittavat samaa taiteilijaa, jota ei pidä sekoittaa myöhempiin kaimoihin, kuten historioitsija Myroniin Prienestä.
Teokset
Myronin pronssit ovat kadonneet. Jäljellä on roomalaisia marmorikopioita, jotka tehtiin vuosisatoja myöhemmin ja tunnistettiin antiikin kuvausten avulla. Tunnetuin on Δισκοβόλος (Kiekonheittäjä), jonka alkuperäisteos ajoitetaan noin vuosiin 460–450 eaa. Dialogissaan Φιλοψευδής (Valheiden ystävä) Lukianos kuvaa kiekonheittäjän patsasta, joka on kumartunut heiton asentoon, kääntynyt kiekkoa pitelevää kättä kohti ja taivuttaa toista polveaan hieman; hänen isäntänsä vahvistaa, että se on Myronin teos. Kuvaus auttoi tutkijoita tunnistamaan kopioita, kuten Lancellottin Kiekonheittäjän, joka löytyi Roomasta vuonna 1781 ja on nyt Rooman kansallismuseossa, sekä Townleyn Kiekonheittäjän, joka löytyi Hadrianuksen huvilasta Tivolin läheltä ja on nyt British Museumissa.
Plinius mainitsee myös satyyrin, joka ihailee huiluja, yhdessä Athenen kanssa. Se tunnistetaan yleensä Athenen ja Marsyaan pronssiryhmäksi, joka seisoi Ateenan Akropoliilla noin vuonna 450 eaa.; Athenen marmorikopio on Frankfurtin Liebieghausissa. Antiikin aikana kuuluisin teos oli pronssinen hieho, jota monet kreikkalaiset epigrammit ylistivät kuin se olisi elävä. Plinius arvioi, että Myron näyttää olleen ensimmäinen, joka moninkertaisti realismin, että hän oli monipuolisempi kuin Polykleitos ja huolellisempi mittasuhteissa, mutta ettei hän ilmaissut sielun tunteita. Hänen Kiekonheittäjänsä tavoittaa vartalon hetkellä kahden liikkeen välissä.
Perintö nyky-Kreikassa
Myronin pronssit ovat kadonneet, mutta Kreikka säilyttää jälkiä hänen maailmastaan. Hänen synnyinkaupunkinsa Eleutherai sijaitsee Kazan solan lähellä vanhan Ateena–Theba-tien varrella, missä kävijät voivat kävellä myöhempään, 300-luvulta eaa. peräisin olevaan ateenalaiseen linnoitukseen. Sana δισκοβόλος (kiekonheittäjä) on yhä tavallista nykykreikkaa. Kokeile valokuvalla Lancellottin Kiekonheittäjästä, roomalaisesta kopiosta: kuvaile sitä kolmella kreikankielisellä lauseella, Σκύβει μπροστά (Hän kumartuu eteenpäin), Λυγίζει το δεξί γόνατο (Hän taivuttaa oikeaa polveaan) ja Γυρίζει το κεφάλι προς τον δίσκο (Hän kääntää päänsä kiekkoa kohti). Katso sitten British Museumin Townleyn kopiota ja lisää neljäs lause: sen pää katsoo alas, koska se lisättiin myöhemmin eikä kuulu patsaaseen.
Tiesitkö?
- Plinius sanoo Myronin olleen kotoisin Eleutheraista, kun taas Pausanias kutsuu häntä ateenalaiseksi Myroniksi.
- British Museumin Townleyn Kiekonheittäjällä on pää, joka ei kuulu siihen; se on restauroitu katsomaan alas eikä taaksepäin kiekkoa kohti.
- Marcus Argentariuksen kreikkalaisessa epigrammissa Myronin pronssinen hieho puhuu ja kertoo kuvanveistäjän sitoneen sen siihen.
- Myronin poika Lykios oli myös kuvanveistäjä; hänen pronssinen poikansa seisoi Akropoliilla.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Δισκοβόλος | Diskobolos, Kiekonheittäjä (kadonnut pronssi; roomalaisia marmorikopioita) | c. 460–450 BC |
| Αθηνά και Μαρσύας | Athene ja Marsyas, pronssiryhmä Akropoliilla (kadonnut; roomalaisia kopioita) | c. 450 BC |
| Δάμαλις | Pronssinen hieho, jota kreikkalaiset epigrammit ylistivät (kadonnut) | 5th c. BC |
| Περσεύς | Perseus Medusan surmaamisen jälkeen, Akropoliilla (kadonnut; Pausanias näki sen) | 5th c. BC |
| Τιμάνθης ο Κλεωναίος | Kleonailaisen pankration-ottelijan Timanthesin patsas Olympiassa (kadonnut) | 5th c. BC |
Lause muistettavaksi
τὸν ἐπικεκυφότα κατὰ τὸ σχῆμα τῆς ἀφέσεως, ἀπεστραμμένον εἰς τὴν δισκοφόρον, ἠρέμα ὀκλάζοντα τῷ ἑτέρῳ
NykykreikaksiΑυτόν που σκύβει στη στάση της ρίψης, γυρισμένο προς το χέρι που κρατά τον δίσκο, και λυγίζει ελαφρά το ένα γόνατο.
ton epikekyphóta katá to schêma tês aphéseōs, apestramménon eis tēn diskophóron, ēréma okládzonta tôi hetérōi
Sen, joka on kumartunut heiton asentoon, kääntynyt kiekkoa pitelevää kättä kohti, taivuttaen toista polveaan hiljalleen.
