Elämä
Kyveli syntyi vuonna 1888. Hänen koko nimensä on kirjattu muodossa Kyveli Adrianou tai Andrianou, mutta kreikkalainen yleisö tunsi hänet pelkällä etunimellä. Tyttönä hän otti puhetekniikan tunteja ja kirjoittautui ennen viidettätoista ikävuottaan Ateenan Kuninkaallisen teatterin juuri perustettuun näyttelijäkouluun, joka suljettiin pian. Sen jälkeen hänet palkkasi Konstantinos Khristomanosin Nea Skini (Uusi näyttämö), seurue, joka esitti modernia eurooppalaista ja kreikkalaista draamaa. Joulukuussa 1901 hän näytteli nuorta Hedvigiä Ibsenin Villisorsassa; Hedvigin isää näytteli Mitsos Myrat, jonka kanssa hän sai myöhemmin tyttären, näyttelijä Miranda Myratin.
Vuoteen 1908 mennessä hän johti omaa seuruettaan, Θίασος Κυβέλης Αδριανού (Kyveli Adrianoun seurue), joka esiintyi Ateenassa, muissa Kreikan kaupungeissa ja ulkomaiden kreikkalaisyhteisöissä, muun muassa Konstantinopolissa ja Egyptissä. Hän ja Marika Kotopouli olivat aikansa johtavat näyttelijättäret ja kilpailivat jokaisesta Grigorios Xenopouloksen uudesta näytelmästä. Vuonna 1917, kansallisen skisman aikana, kuninkaalliset viranomaiset sulkivat hänet Kuninkaallisen teatterin ulkopuolelle, koska hän tuki Eleftherios Venizelosta. Suhde poliitikko Georgios Papandreoun kanssa toi lapsen ja 1920-luvun lopulla avioliiton, joka päättyi asumuseroon 1940-luvun lopulla.
Toisen maailmansodan jälkeen hän liittyi Kansallisteatteriin, jossa hän näytteli päärooleja vuosina 1951–1967. Hän kuoli 26. toukokuuta 1978.
Teokset
Kyvelin taide eli näyttämöllä, joten hänen työnsä on säilynyt käsiohjelmissa, valokuvissa, arvosteluissa ja esitysluetteloissa eikä kirjoissa. Oslon yliopiston IbsenStage-tietokanta mainitsee hänet neljässäkymmenessäkahdeksassa Ibsen-esityksessä vuosina 1901–1930. Hedvigin jälkeen hän näytteli Thea Elvstediä ja myöhemmin itse Heddaa Hedda Gablerissa, Reginaa Kummittelijoissa ja ennen kaikkea Noraa Nukkekodissa, roolia, jota hän esitti vuosina 1907–1930 Ateenassa, Pireuksessa, Voloksessa ja muualla. Kreikkalaiset näytelmät olivat yhtä keskeisiä: To Vima -lehden muistokirjoitus vuodelta 1978 mainitsee hänen menestystensä joukossa Xenopouloksen teokset Φωτεινή Σάντρη (Fotini Sandri) ja Πειρασμός (Kiusaus).
Hänen myöhäinen uransa on dokumentoitu tarkasti Kansallisteatterin digitaalisessa arkistossa. Vuonna 1951 hän näytteli Lady Pittsiä James Bridien näytelmässä Daphne Laureola Nikos Gatsosin kreikaksi kääntämänä. Maaliskuun 4. päivänä 1953 hän esiintyi ensi-illassa kreivittärenä Xenopouloksen näytelmässä Το μυστικό της κοντέσσας Βαλέραινας (Kreivitär Valerenan salaisuus), jonka ohjasi Alexis Solomos. Vuonna 1951 kuolleen kirjailijan kunniaksi tehty esitys oli suuri menestys. Hän palasi rooliin vuonna 1961 kiertueella Lamiassa, Patrasissa, Voloksessa, Ioanninassa ja Rodoksella sekä Nikosiassa vuonna 1967. Hän oli myös Arkadina Tšehovin Lokissa (1957), täti Lorcan Doña Rositassa (1959) Manos Hadjidakisin musiikin kera sekä vanha priorissa Madame de Croissy Bernanosin Karmeliittasisarten dialogeissa (1962).
Perintö nyky-Kreikassa
Kyveli muistetaan yhtenä näyttelijöistä, jotka muovasivat modernia kreikkalaista näyttelijäntaidetta. Kuvanveistäjä Natalia Melan patsas (1992) seisoo Ateenassa, ja Nikolaos Lytrasin maalaus Näyttelijä Kyveli (n. 1920) kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Syroksen Ermoupolissa Kyveli-instituutti, jota ohjaa hänen lapsenlapsenlapsensa Valentini Potamianou, säilyttää hänen vaatteitaan, kirjeitään ja valokuviaan, ja ERT:n sarja Φλόγα και Άνεμος (Liekki ja tuuli) on tuonut hänen tarinansa televisioon. Harjoittele avaamalla hänen seurueensa käsiohjelma vuodelta 1910 Wikimedia Commonsissa. Lue ΘΙΑΣΟΣ ΚΥΒΕΛΗΣ ΑΔΡΙΑΝΟΥ ja ΤΙΜΗΤΙΚΗ ΠΑΡΑΣΤΑΣΙΣ ja kirjoita vanha muoto nykykreikaksi: τιμητική παράσταση (hyväntekeväisyysnäytäntö). Etsi sitten vuoden 1953 roolijako (διανομή) Kansallisteatterin arkistosta ja kerro, kuka esittää ketäkin: Η Κυβέλη υποδύεται την κοντέσσα Βαλέραινα (Kyveli esittää kreivitär Valerenaa).
Tiesitkö?
- Angelos Sikelianos, myöhemmin kuuluisa runoilija, esiintyi pienessä roolissa samassa vuoden 1901 Villisorsassa, jossa hän näytteli Hedvigiä.
- Maaliskuussa 1904 Nea Skini vei esityksen, hän Hedvigin roolissa, Ermoupolin Apollon-teatteriin, siihen Syroksen kaupunkiin, jossa Kyveli-instituutti nykyään toimii.
- Hänen viimeiset kirjatut esityksensä Kansallisteatterin kanssa kreivitär Valerenana olivat Nikosiassa Kyproksella maaliskuussa 1967.
Tärkeimmät teokset
| Kreikankielinen nimi | Nimi | Vuosi |
|---|---|---|
| Η αγριόπαπια | Villisorsa — Hedvig, Nea Skini | 1901 |
| Το κουκλόσπιτο | Nukkekoti — Nora | 1907 |
| Το μυστικό της κοντέσσας Βαλέραινας | Kreivitär Valerenan salaisuus — kreivitär, Kansallisteatteri | 1953 |
| Ο γλάρος | Lokki — Arkadina | 1957 |
| Δόνα Ροζίτα | Doña Rosita — täti | 1959 |
| Διάλογοι καρμηλιτισσών | Karmeliittasisarten dialogit — Madame de Croissy | 1962 |
Lause muistettavaksi
Η ζωή είναι χαρά. Δεν είναι χρέος.
I zoí íne chará. Den íne chréos.
Elämä on iloa. Se ei ole velvollisuus.











































