Antiikin kreikkalaiset sanonnat, jotka elävät yhä

Delfoin Apollonin temppelin kävijät saattoivat lukea lyhyitä neuvoja eteishuoneessa eli sisääntulotilassa. Tunnetuimmat kaksi ovat γνῶθι σαυτόν, ”tunne itsesi”, ja μηδὲν ἄγαν, ”ei mitään liikaa”. Tällaisia lauseita sanotaan mietelauseiksi: yksi lyhyt lause, helppo muistaa, joka antaa neuvon elämään.

Katso, miten pieniä ne ovat. Μηδέν tarkoittaa ”ei mitään” ja ἄγαν ”liikaa”, joten viesti on: älä liioittele missään. Γνῶθι on käsky, ”tunne!”, ja σαυτόν tarkoittaa ”itsesi”.

Kreikkalaiset liittivät nämä sanonnat seitsemään viisaaseen, viisaisiin miehiin (σοφοί), jotka muistettiin varhaisesta Kreikan historiasta. Heihin kuuluivat Thales, Solon Ateenasta ja Khilon Spartasta. Sana σοφός tarkoittaa kreikaksi yhä ”viisasta”, ja uuskreikan sanakirja antaa käyttöesimerkiksi «οι επτά σοφοί της αρχαιότητας», antiikin seitsemän viisasta.

Antiikin lähteet kertovat siistin tarinan. Platon (Protagoras 343a–b) nimeää seitsemän viisasta: Thaleen, Pittakoksen, Biaan, Solonin, Kleobuloksen, Mysonin ja Khilonin. Hänen mukaansa he kokoontuivat ja omistivat Apollonille Delfoissa sanonnat ”tunne itsesi” ja ”ei mitään liikaa”. Pausanias (10.24.1) toistaa tämän ja sanoo, että sanonnat oli kirjoitettu eteishuoneeseen.

Sitten tarina mutkistuu. Pausanias huomauttaa, että Platonilla on Myson siinä, missä muilla on Periandros. Diogenes Laertios (1.40–41) sanoo, että viisaiden sanat esitetään milloin yhden, milloin toisen sanomiksi, eikä luettelosta olla yhtä mieltä. Hän antaa sanonnan ”tunne itsesi” Thaleelle, mutta kertoo Antistheneen antaneen sen Femonoelle. ”Ei mitään liikaa” menee Khilonille lainatussa säkeessä (1.41) ja muualla Solonille (1.63).

Sanonnat on siis hyvin todistettu, mutta niiden tekijöitä ei. Suoraa näyttöä on myös vähän: Kreikan kulttuuriministeriön Delfoi-sivuston mukaan tieto temppelin sisätiloista tulee pääosin antiikin kirjailijoilta.

Muitakin lauseita on säilynyt, ja yhdestä tuli tunnuslause. Kahden viimeisen kanssa on syytä olla varovainen.

• μέτρον ἄριστον, ”kohtuus on parasta”, on Stobaioksen (3.1.172) ja Diogenes Laertioksen (1.93) mukaan Kleobulos Lindoslaisen sanonta. Etelä-Kalifornian yliopiston kansanperinnearkisto kirjaa pidemmän muodon pan metron ariston, παν μέτρον άριστον. Tässä mainituissa antiikin kohdissa ei ole sanaa παν.
• ἡ δ᾽ ἀρχὴ λέγεται ἥμισυ εἶναι παντός, ”alku, sanotaan, on puolet kokonaisuudesta”, on Aristoteleen (Politiikka 1303b) lainaama sananlasku. Sanakirja antaa sen nyt muodossa «η αρχή είναι το ήμισυ του παντός».
• μέγα γὰρ τὸ τῆς θαλάσσης κράτος, ”sillä valta merellä on suuri asia”, on Perikleen puheesta Thukydideellä (1.143.5). Vuonna 2018 Kreikan presidentti kutsui näitä sanoja, ilman sanaa γάρ, Kreikan laivaston tunnukseksi.
• τα πάντα ρει, ”kaikki virtaa”, lainataan kreikaksi yhä Herakleitoksen sanontana, mutta se ei ole yhdessäkään hänen säilyneessä fragmentissaan. Platon (Kratylos 402a) antaa muodon πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει, ”kaikki liikkuu eikä mikään pysy”.
• μολὼν λαβέ, ”tule hakemaan ne”, on Plutarkhoksella (Spartalaisten sanontoja) Leonidaan vastaus Kserkseelle. Herodotos ei kerro tästä sananvaihdosta. Sanat ovat nyt Thermopylain muistomerkissä.

Kreikkalainen lukija tunnistaa useimmat näistä sanoista, mutta monet ovat siirtyneet. Μηδέν on nyt ennen kaikkea luku nolla. Triantafyllidis-sanakirjan mukaan tämä merkitys tuli ranskan kautta, kun taas vanha merkitys ”ei mitään” elää ilmauksessa εκ του μηδενός, ”tyhjästä”. Πάντα tarkoittaa nyt ”aina”. Sama sanakirja johtaa sen keskiaikaisesta ilmauksesta ”koko ajan”, ei sanonnan τα πάντα ρει ”kaikesta”.

Μέτρο on viivoittimen metri, merkitys ranskasta. Se on myös liiallisuuden välttämistä: sanakirjan esimerkki on «πίνει με μέτρο», ”hän juo kohtuudella”. Άριστος tarkoittaa ”erinomaista”, ja άριστα on koulun paras arvosana. Ρέω tarkoittaa ”virrata”, kuten lauseessa «ο ποταμός ρέει ορμητικά», ”joki virtaa rajusti”. Vanha σαυτόν on kadonnut, ja nyt sanottaisiin «γνώρισε τον εαυτό σου». Nykyinen sana εαυτός syntyi antiikin muodosta ἑαυτόν.

Myös kirjoitustapa muuttui. Parlamentin tammikuussa 1982 pitämän äänestyksen jälkeen kreikkaa on kirjoitettu yhdellä aksenttimerkillä, joten μηδὲν ἄγαν näkyy nyt muodossa μηδέν άγαν.