Delfoin oraakkeli ja Pythia

Delfoi on pyhä paikka korkealla Parnassos-vuoren rinteillä Keski-Kreikassa. Antiikin aikana se oli kuuluisin μαντεῖον, oraakkeli: paikka, jossa ihmiset kysyivät jumalalta tulevaisuudesta. Delfoin jumala oli Apollon, valon, musiikin ja ennustamisen jumala.

Kreikkalaiset kertoivat Delfoista myytin. Zeus halusi löytää maailman keskipisteen. Hän päästi lentoon kaksi kotkaa, toisen itään ja toisen länteen. Kotkat kohtasivat Delfoin yllä. Siksi kreikkalaiset kutsuivat Delfoita nimellä ὀμφαλός, maan napa. Toinen myytti kertoo, että valtava käärme, Python, vartioi paikkaa, kunnes Apollon tappoi sen nuolillaan. Delfoin vanha nimi oli Πυθώ, Pytho, ja siitä tulee Apollonin papittaren nimi, Πυθία, Pythia.

Arkeologit ovat havainneet, että Delfoissa palvottiin jumalia jo 800-luvulla eaa., ja pyhäkkö kasvoi 700-luvulla eaa. Kaupungit kaikkialta kreikkalaisesta maailmasta tulivat tänne, ja ne rakensivat pieniä aarrekammioita säilyttääkseen lahjojaan Apollonille.

Pythia oli nainen Delfoista. Ihmiset uskoivat, että Apollon puhui hänen suunsa kautta. Historioitsija Diodoros kertoo, että varhain hän oli nuori tyttö, mutta myöhemmin yli viisikymmenvuotias nainen, joka oli puettu kuin nuori tyttö.

Vierailijat toivat lahjoja ja uhrasivat, usein vuohen. Temppelin alla oli pieni huone, ἄδυτον, temppelin kaikkein pyhin. Vain papit saivat mennä sinne. Siellä Pythia istui τρίπους-istuimella, kolmijalalla: korkealla, kolmijalkaisella istuimella. Hän antoi jumalan vastauksen, χρησμός. Useimmat säilyneet vastaukset ovat runomittaisia. Jotkut antiikin kirjoittajat sanovat, että papit auttoivat järjestämään hänen sanansa, mutta historioitsijat kiistelevät yhä siitä, kuinka suuri heidän osuutensa oli.

Antiikin kirjoittajat puhuivat myös maan halkeamasta, josta nousi outoa höyryä, jota Pythia hengitti. Vuonna 1927 ranskalaiset geologit eivät löytäneet sellaista halkeamaa. Vuonna 2001 uusi tutkimus löysi temppelin alta kallioperästä kaksi siirrosta ja läheisestä lähteestä makealta tuoksuvaa kaasua, eteeniä. Oliko tämä Pythian salaisuus? Tutkijat ja historioitsijat ovat yhä eri mieltä.

Delfoin vastaukset tulivat kuuluisiksi, koska ne saattoivat usein tarkoittaa kahta asiaa. Historioitsija Herodotos kertoo kaksi tunnettua tarinaa.

Kroisos, hyvin rikas Lyydian kuningas, halusi hyökätä persialaisia vastaan. Hän lähetti Delfoihin runsaita lahjoja ja pyysi jumalalta neuvoa. Vastaus kuului: jos Kroisos hyökkää persialaisia vastaan, hän tuhoaa suuren valtakunnan. Kroisos ilahtui ja hyökkäsi. Mutta hän hävisi sodan, ja suuri valtakunta, jonka hän tuhosi, oli hänen omansa.

Vuonna 480 eaa. valtava Persian armeija marssi kohti Ateenaa. Ateenalaiset kysyivät oraakkelilta, mitä tehdä. Pythia sanoi, että ”puinen muuri” pelastaisi heidät, ja hän puhui ”jumalaisesta Salamiista”. Mikä oli puinen muuri? Jotkut vanhat ateenalaiset luulivat, että se oli orjantappura-aita, joka oli ennen ympäröinyt Akropolista. Mutta Themistokles sanoi, että puinen muuri oli laivasto, puiset laivat. Ateenalaiset luottivat häneen ja voittivat Salamiin meritaistelun.

Delfoin oraakkelin vastauksia on nykyään säilynyt noin 615. Historioitsijat arvelevat, että monet niistä kirjoitettiin vasta tapahtumien jälkeen, jotta näyttäisi siltä, että oraakkeli oli aina oikeassa.

Apollonin temppelin etuhallissa vierailijat saattoivat lukea lyhyitä viisaita mietelauseita. Kuuluisin oli γνῶθι σαυτόν, tunne itsesi. Toinen oli μηδὲν ἄγαν, ei mitään liikaa. Matkakirjailija Pausanias kertoo, että Kreikan seitsemän viisasta omisti nämä lauseet Apollonille. Niiden viesti oli: muista, että olet ihminen etkä jumala, ja tunne rajasi.

Oraakkeli toimi yli tuhat vuotta. Kirjailija Plutarkhos, joka eli noin vuonna 100 jaa., oli monta vuotta pappina Delfoissa. Temppeli, jonka rauniot näemme tänään, valmistui vuosina 334–333 eaa. Myöhemmin Rooman valtakunnasta tuli kristitty. Keisari Theodosius I:n vanhoja uskontoja vastaan säätämien lakien jälkeen, 300-luvun lopulla jaa., temppeli hylättiin.

Paljon myöhemmin raunioiden päällä oli Kastri-niminen kylä. Vuonna 1892 Ateenan ranskalainen arkeologinen koulu aloitti ”Suuren kaivauksen”, ja pyhäkkö tuli taas esiin. Vuodesta 1987 Delfoi on ollut Unescon maailmanperintökohde. Ja kreikkalaiset lainaavat yhä tänään sanontaa ”γνώθι σαυτόν”.